Ohjeita kanditutkielman laatimiseen

by on helmikuu 1, 2018
in Vinkit

Kuva: Prakash Chakraborty (Flickr)

Ketä tahansa ihmetyttää lähteä tuottamaan tekstilajia, jota ei kenties koskaan ole lukenut. Kandidaatintyöthän eivät ole julkisia, joten niitä ei juuri saa käsiinsä.

Gradun tekemiseen saattaa joskus olla vaikea löytää relevantteja ohjeita, mutta kandidaatintutkielma voi olla vieläkin mystisempi tehtävä: kandityöhön liittyvät käytännöt vaihtelevat tosi paljon, ohjeita ei välttämättä ole ja kandityöt eivät ole gradujen tavoin julkisia, joten mallin löytäminenkin voi olla vaikeaa.

Täällä Gradutakuussa olevat ohjeet sopivat toki suurelta osin myös kanditutkielman laatimiseen. Kollegani Marja Suojala on kuitenkin kirjoittanut hyvä ohjeen erityisesti kandityötään tekeville. Kirjoitus on ilmestynyt Kielikeskuksen Plotti-sivustolla. Käypä lukemassa!

Laadullista analyysiä realisteille

by on maaliskuu 5, 2014
in Tutkimusmenetelmät

Jaoin tämän diaesityksen linkin aikoinani jo Gradutakuun Facebook-sivulla. Päätin kuitenkin lisätä sen myös tänne varsinaiselle sivustolle, koska se on mielestäni erittäin hyödyllinen monille graduntekijöille.

Esitys kertoo ytimekkäästi, kuinka voi tehdä laadullista analyysiä ja säilyttää silti järkensä. Esityksen on tehnyt KTT Miia Kosonen, joka toimii tutkijatohtorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja pitää myös Tohtorille töitä -blogia.

Olkaapa hyvä!

Laadullinen analyysi for realists from miiak

I niin kuin inspiraatio

by on huhtikuu 17, 2013
in Motivaatio

Kuva: Editor B (Flickr)

Kuva: Editor B (Flickr)

Tämän motivaatiota käsittelevän kirjoituksen on kirjoittanut Hanna Maria Kotovaara:

”Mulla ei ole yhtään inspistä” – ja jumi on valmis. Tuttu juttu? Niin minullekin, kunnes oivalsin jotain olennaista inspiraatiosta.

Inspiraation puutetta pidetään usein oletusesteenä kirjoitustyölle. Ei nappaa – siispä jään odottelemaan inspiroivampaa hetkeä. Sama koskee motivaatiota. Yleensä ajatellaan, että motivaation kuuluisi olla sisäsyntyistä. Pitäisi olla jo valmiiksi motivoitunut ennen johonkin ryhtymistä – utelias, avoin ja innostunut. Mutta mitä jos motivaatio ja inspiraatio voisivat syntyä itse tekemisen myötä – vasta aloittamisen jälkeen?

Ennen tulitikun keksimistä tulen sytyttämiseksi tarvittiin kipinä. Kipinän aikaansaamiseksi taas tarvittiin joskus paljonkin kuivien puiden hankaamista toisiinsa. Yksi synonyymisanakirjan kuvauksista inspiraatiolle on juuri sana kipinä. Minäkin oivalsin, että kipinän aikaansaamiseksi ei tarvitse jäädä odottelemaan jotain epämääräistä hetkeä, jolloin kirjoittamisen kipinä suostuu syttymään. Riittää, kun käärii hihat ja alkaa hangata puita.

Paljon kirjoittavat tietävät, että kirjoittaminen on nimenomaan hihojen käärimistä ja työtä – ei inspiraatiota ja sen odottelua. Kirjoittaminen on prosessimaisesti etenevää työskentelyä. Toisaalta koska kirjoittaminen on vahvasti ajatteluun sidottua työtä, sujuva eteneminen edellyttää, että ajatukset on valjastettu mahdollisimman yhdensuuntaisiksi kyseisen kirjoitustyön kanssa. Minulla hyvinä valjaina työn edistämiselle toimii seuraavat asiat:

1. Luen aiheesta päivän päätteeksi tai päivän aluksi – kohdennan ajatukseni. Haalin monipuolisesti materiaalia googlettamalla artikkeleita ja uutisia sekä lainaamalla kirjoja. En välttämättä lue määrällisesti paljon tai kaikkea läpikotaisesti vaan silmäilen tekstejä etsien ”ajatustärppejä” – kiinnostavia tekstinpätkiä, jotka synnyttävät aivosopukoissani toivottavaa liikettä.

2. Puhun aiheesta puolison, muutaman hyvän ystävän tai kollegan kanssa – erityisesti, kun tuntuu, että kirjoitus- ja ajatustyö on tyssännyt. Aiemmin (erityisesti opiskeluaikana) olin ajatusteni ja ajatusjumieni hautoja – en osannut puhua keskeneräisistä ideoista ja töistä. Työelämässä olen kuitenkin oppinut, että yksi tehokkaimmista keinoista lisätä liikettä aivosopukoissa on avautua asiasta kahvipöydässä tai sermin yli.

3. Kirjoitan ylös ajatuspätkiä – kännykän muistiinpanoihin, kalenterin nurkkaan tai paremman puutteessa nenäliinan kulmaan. Aina kun työskentelen jonkun pidemmän projektin kanssa, pidän mukanani muistiinpanovälineitä. Tähän on kolme syytä: 1) poikkeuksetta parhaimmat hoksaukset syntyvät ykskaks jossain muualla kuin työpöydän ääressä, 2) muistan asiat parhaiten kirjoitettuani ne ylös, 3) ajatukset alkavat jatkojalostua kuin itsestään kirjoitettuina.

4. Mietin, mitä haluan tekstiltäni ja mihin sillä pyrin – mikä on tavoiteltu detaljitaso, rajaus, kohderyhmä, ilmaisutyyli ja ”palkka” (esim. arvosana). Tavoitteellisuus auttaa säilyttämään katseen kiekossa laajassakin kirjoitusprojektissa.

Synonyymisanakirjan toinen kuvaus inspiraatiolle on taiteellinen luomisvire. Aikana ennen tulitikkuja yhtä tärkeää kuin tulen sytyttäminen oli myös liekin ylläpitäminen – jo henkiinjäämisen kannalta. Sama pätee inspiraatioon ja kirjoittamiseen. Kun on ryhtynyt toimeen, kannattaa pitää sopiva etenemistahti päällä, ettei liekki ja luomisvire sammu. Täydellä liekillä puut palavat nopeasti loppuun, ja kituvalla liekillä osa resursseista jää käyttämättä. Kun sopiva luomisvire on päällä, mieli on avoinna oivalluksille – lenkkipolulla, kassajonossa, luennolla – ja työ etenee kuin itsestään.

Mikä sinua inspiroi – mikä ylläpitää liekkiä? Vaali näitä asioita graduprosessisi aikana. Kun olet saanut työsi päätökseen, loppuhiilloksen lämmössä on mukava lämmitellä ja paistaa makkarat tai vaahtokarkit!

Kirjoittaja työskentelee yrityksessään Vinkei, jonka päätoimialaan kuuluu opinnäytetöiden (pro gradu, diplomityö ja muut lopputyöt) edistäminen. Kirjoittaja osallistuu myös yhteiskunnalliseen keskusteluun tarkoituksenmukaisen opiskelun, opiskelun perusedellytysten ja opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. www.opinnaytetyo.com

Graduntekijän huoneentaulu

by on huhtikuu 3, 2013
in Vinkit

Kuva: IntangibleArts (Flickr)

Kuva: IntangibleArts (Flickr)

Onko Turun ylioppilaslehti Tylkkärin Graduntekijän huoneentaulu sinulle tuttu? Katyax vinkkasi siitä keskustelualueen puolella, ja ajattelin, että se on syytä saattaa muidenkin tietoon.

Myös Tylkkärin toinen aiheeseen liittyvä artikkeli on lukemisen arvoinen.

Parkkeeraa ennen lomaa alamäkeen

by on kesäkuu 13, 2012
in Suunnittelu

Kuva: Ed Callow (Flickr)

Yksi oman väitöskirjaprosessini hankalimmista asioista on ollut paluu opinnäytteen äärelle pitkän tauon jälkeen. Toisinaan esimerkiksi kesälomien jälkeen syksyllä minulla on mennyt todella paljon aikaa hukkaan tämän takia.

Tauon jälkeen on unohtanut, mitä piti tehdä, ja työskentelyä alkaa helposti myös vältellä. On aina raskasta kohdata se tosiasia, että on hieman pihalla oman työnsä suhteen. Vasta viime aikoina olen tajunnut, miten pitkiin taukoihin kannattaa valmistautua. Avain on alamäkeen parkkeeraaminen.

Jos autossa on käynnistysvaikeuksia, se kannattaa pysäköidä alamäkeen. Näin voi lähtiessään aina turvautua mäkistarttiin. Samalla tavoin kirjoittaessa työskentely kannattaa lopettaa kohtaan, josta on helppo jatkaa.

Tätä strategiaa voi soveltaa joka päivä esimerkiksi kirjoittamalla työpäivän lopuksi muutaman rivin muistiinpanoja siitä, mitä huomenna pitää tehdä, tai jopa kirjaimellisesti lopettamalla virkkeen kesken. Erityisen tärkeää tämä tekniikka on kuitenkin silloin, jos edessä on hieman tavallista pidempi tauko.

Oikolue mutta älä korjaa

Yksi erittäin toimiva käytäntö onnistuu silloin, jos sinulla on jo olemassa tekstiä gradustasi tai esimerkiksi työn alla olevasta luvusta. Tulosta teksti ja lue se läpi viimeisenä tehtävänäsi ennen lomaa. Merkitse käsin tekstiin korjauksia ja muutoksia, jotka ovat tarpeellisia tai jotka parantavat tekstiäsi. Älä kuitenkaan enää tee näitä muutoksia gradutiedostoosi tietokoneelle vaan jätä käsin muokattu teksti itsellesi talteen.

Kun palaat loman jälkeen gradusi ääreen, voit aloittaa työskentelyn sillä, että siirrät tekemäsi korjaukset tietokoneelle. Tämä on hyvin mekaanista työtä, ja siksi siitä on helppo aloittaa. Samalla pääset mukavasti sisälle siihen, mitä oma tekstisi käsittelikään.

Jos taas olet sellaisessa vaiheessa, että loman jälkeen sinun pitäisi aloittaa jotain uutta, aloita tuo uusi jo ennen lomaa. Tee esimerkiksi ranskalaisilla viivoilla hahmotelma seuraavan osion sisällöstä. Kun sitten lomilta palatessasi aloitat uuden tekstin kirjoittamisen, sinun täytyy käytännössä vain purkaa ja täydentää jo tekemiäsi muistiinpanoja.

Konkreettinen tehtävälista

Jos kumpikaan edellä mainituista strategioista ei toimi, on tarjolla vielä kolmaskin vaihtoehto. Se on se, jota itse käytän tänä kesänä artikkeliväitöskirjani yhteenvetoa työstäessäni: Tee yksityiskohtainen tehtävälista. Luettele siinä konkreettisia tehtäviä, jotka sinun täytyy seuraavaksi tehdä ja jotka myös pystyt tekemään.

Minun tehtävälistassani on esimerkiksi lueteltu useita teemoja, joista minun pitää lukea lisää ja lisäksi myös lähteet, joita voin tässä hyödyntää. Samoin listassani on myös konkreettisia katkelmia, joita minun pitää siirtää aineistosta ja jo valmiista artikkeleista yhteenveto-osioon.

Olen varsin levollisella mielellä sen suhteen, että heti kesälomalta palatessani tiedän, mistä aloittaa. Ja uskoisin, että voin tästä syystä tänä kesänä myös lomailla varsin levollisin mielin.

Seuraava sivu »

css.php