Mikä estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme?

Matthew McKayn ja Patrick Fanningin kirja Self-Esteem on erittäin kiinnostava kirja itsetunnosta ja erityisesti itsekriittisyydestä. Kirja käsittelee myös laajasti tavoitteita ja niiden saavuttamista.

McKayn ja Fanningin mukaan hyvä itsetunto koostuu kahdesta asiasta. Nämä ovat:

1) Rakentavat ajatukset itsestä
2) Kyky saavuttaa asioita, joita haluaa

McKay ja Fanning tuovat esille siis sen, kuinka tavoitteiden ja itsetunnon välillä on kiinteä yhteys: Ensinnäkin tavoitteiden saavuttaminen vahvistaa itsetuntoamme. Toisaalta taas hyvä itsetunto auttaa meitä saavuttamaan asioita. Sama pätee tietysti myös käänteisesti: Se, että emme saavuta tavoitteitamme, heikentää itsetuntoamme, ja tämä taas tekee uusien tavoitteiden saavuttamisen vaikeammaksi.

McKayn ja Fanningin mukaan ei ole selvää, johtuuko hyvä itsetunto tavoitteiden saavuttamisesta vai tavoitteiden saavuttaminen hyvästä itsetunnosta. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että pystymme itse vaikuttamaan sekä ajatuksiimme että siihen, saavutammeko tavoitteitamme.

Esimerkiksi seuraavat asiat estävät meitä saavuttamasta tavoitteitamme:

1) Riittämätön suunnittelu
2) Huono ajanhallinta
3) Epäonnistumisen pelko
4) Onnistumisen pelko

Riittämätön suunnittelu on yleisin este tavoitteiden tiellä. Tavoitteemme ovat usein suuria: Hanki uusi työpaikka. Aloita säännöllinen liikunta. Tee gradu. Tällaisten tavoitteiden saavuttaminen onnistuu kuitenkin vain, jos pystymme jakamaan ne pieniksi, konkreettisiksi tehtäviksi.

Tavoite muuttuu konkreettisemmaksi miettimällä seuraavia kysymyksiä:

1) Mitä tietoa tarvitsen?
2) Miten paljon aikaa tarvitsen?
3) Miten paljon rahaa tarvitsen?
4) Kenen apua tarvitsen?
5) Mitä palveluita tai apuvälineitä tarvitsen?
6) Mikä on ensimmäinen merkki siitä, että olen saavuttamassa tavoitettani (ensimmäinen askel)?
7) Miten tiedän, että olen hyvää matkaa kohti tavoitettani (keskimmäiset askeleet)?
8) Miten tiedän, että olen saavuttanut tavoitteeni?

Myös tämä malli voi auttaa sinua suunnittelussa.

Huono ajanhallinta on myös hyvin yleinen este. Haluamme jotain, mutta käytännössä suurin osa ajastamme menee johonkin muuhun.

Ajanhallintaan voi auttaa seuraava harjoitus:

Tee lista kaikista rooleista, jotka sinulla on. Rooleja voivat olla esimerkiksi seuraavat: poikaystävä, perheenjäsen, työntekijä, ystävä, graduntekijä, urheiluseuran sihteeri ja niin edelleen. Ole konkreettinen: Kenen ystävä? Missä töissä? Sisällytä mukaan myös roolit, joita et ehkä vielä toteuta mutta joissa haluaisit nähdä itsesi.

Laita roolit tämän jälkeen tärkeysjärjestykseen. Merkitse tärkein roolisi ykkösellä, seuraavaksi tärkein kakkosella ja niin edelleen.

Lopulta seuraa vaikein osio: Vedä listasta yli ne roolit, joista sinun on luovuttava, jotta voit saavuttaa tärkeämpiä asioita.

Ajanhallintaan auttavat myös monet muuta apukeinot. Yksi hyödyllinen tapa on tehdä tehtävälistoja ja myös priorisoida tuolla listalla olevia tehtäviä. Yksinkertainen mutta välttämätön taito on myös se, että opettelet sanomaan “Ei.”

Epäonnistumisen pelko voi myös tehokkaasti estää meitä saavuttamasta jotain sellaista, jota kuitenkin haluamme. McKayn ja Fanningin mukaan epäonnistumisen pelon voi selättää sillä, että alkaa purkaa sitä osiin. Tämän voi tehdä pohtimalla seuraavia kysymyksiä esimerkiksi päiväkirjaan:

1) Kuvaile pelkoasi. Mitä sellaista kerrot itsellesi tästä tavoitteesta tai asiasta, joka lisää pelkoasi?
2) Arvio pelkosi suuruus asteikolla yhdestä kymmeneen?
3) Mikä on prosentuaalinen todennäköisyys, että pelkäämäsi asiat toteutuvat?
4) Oleta, että pahin vaihtoehto tapahtuu. Mitkä ovat pahimmat mahdolliset seuraukset?
5) Minkälaiset ajatukset voivat tässä tilanteessa auttaa?
6) Minkälaiset teot voivat tässä tilanteessa auttaa?
7) Arvioi seuraukset uudestaan.
8) Arvioi pelkosi uudestaan asteikolla yhdestä kymmeneen.
9) Minkälaisia todisteita on siitä, että pahin mahdollinen lopputulos ei ehkä toteudu?
10) Minkälaisia muita mahdollisia lopputuloksia on?
11) Arvioi pelkosi vielä kerran asteikolla yhdestä kymmeneen.
12) Mikä on prosentuaalinen todennäköisyys, että pelkäämäsi asiat toteutuvat?

Onnistumisen pelko on myös yksi esteistä, jotka ovat meidän ja tavoitteemme välissä. Onnistumisen pelko voi tuntua paradoksaaliselta asialta. Eivätkö kaikki halua onnistua? Todellisuudessa hyvin moni pelkää myös onnistumista.

Onnistumisen pelko on pohjimmiltaan epäonnistumisen pelkoa. Ajattelemme, että tavoitteen saavuttamista seuraa jokin vielä suurempi epäonnistuminen tai pettymys, esimerkiksi seurustelun aloittamista hylkääminen tai gradun valmistumista se, että emme saa työtä..

Jos kärsit onnistumisen pelosta, mieti esimerkiksi seuraavia ajatuksia:

Minä ansaitsen hyviä asioita. Pystyn saavuttamaan haluamani asiat ja myös pitämään rajat. Selviydyn pienistä vastoinkäymisistä hajoamatta kokonaan. Tärkeintä on toiminta ja liike eteenpäin.

Tällaisia ovat ne rakentavat ajatukset, joista itsetunto tavoitteiden saavuttamisen lisäksi rakentuu.

Väitös: Nopean valmistumisen osatekijät

Pääsykoeblogissa on keskustelua uudesta kasvatustieteen väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa esiteltiin nopean valmistumisen osatekijöitä. Keskeisiä ominaisuuksia olivat esimerkiksi tavoitteellisuus ja kyky arvioida omia voimavaroja. Huomionarvoista on myös, että väitöksen mukaan työnteko ei automaattisesti hidasta opiskelua.

Päätä itse, ovatko tutkimuksen tulokset masentavaa vai inspiroivaa luettavaa!

Pääsykoeblogin artikkeli on täällä ja alkuperäinen Taloussanomien juttu täällä.

Mikä on tämän vuoden tavoitteesi?

Näin syksyn ja uuden lukuvuoden aluksi on hyödyllistä käyttää hieman aikaa omien tavoitteiden pohtimiseen.

Elämää voi toki elää ilman tavoitteitakin: mennä aamuisin sinne, minne on luvannut mennä (töihin, kouluun tai muualle), katsoa mitä elämä tuo vastaan. Itse uskon kuitenkin, että omien tavoitteiden säännöllinen miettiminen tekee elämästä sisällökkäämpää. Tavoitteiden avulla voit tehdä elämästäsi sellaisen kuin haluat, sen sijaan, että koko ajan vain reagoisit vastaan tuleviin asioihin.

Seuraavassa on viisi askelta, jotka auttavat sinua hahmottamaan tavoitteitasi paremmin:

1) Tee aivoriihi
Aloita yksinkertaisesti tekemällä lista kaikista asioista, joita haluaisit saavuttaa. Älä pohdi asioiden mielekkyyttä, kirjaa ylös kaikki mieleen tuleva. Kaikkea ei tarvitse edes oikeasti tehdä!

2) Mikä asia muuttaa tänä vuonna kaikkein eniten elämääni?
Tarkastele tekemääsi listaa ja mieti, mikä siinä olevista asioista muuttaisi elämääsi eniten seuraavan vuoden kuluessa. Jotain sellaista, jota todella haluat ja joka todella vaikuttaa elämääsi. Älä hätäile tämän askeleen kanssa. Mieti, mikä olisi todella merkityksellinen tavoite. Sellainen, jonka eteen olet myös valmis työskentelemään.

3) Mitä voin tehdä tässä kuussa tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Jos tavoitteesi on iso, on hyvin tärkeää jakaa se pienempiin tehtäviin. Mieti, mikä voisi olla tämän kuukauden osatavoite. Jokin askel, joka vie sinut lähemmäs päätavoitteesi saavuttamista.

4) Mitä voin tehdä tänään tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Joka päivä voit tehdä jotain pientä ja konkreettista, joka edistää tavoitteesi saavuttamista. Mitä se voisi olla tänään? Jaa tavoitteesi yksittäisiksi tehtäviksi, joiden toteuttaminen ei ole liian vaikeaa. Älä aseta liian kunnianhimoisia päivätavoitteita. Tee jotain pientä ja merkityksellistä.

5) Pidä tavoitteesi koko ajan mielessäsi
Muotoile tavoitteesi muutaman sanan iskulauseeksi tai mantraksi, jota voit toistaa mielessäsi. Teippaa jääkaapin oveen kuva, joka muistuttaa sinua positiivisella tavalla tavoitteestasi. Palauta tämän vuoden tavoitteesi säännöllisesti mieleen. Kun teet valintoja, mieti, edistävätkö ne todella tavoitettasi. Sitä, joka todella muuttaa elämäsi tänä vuonna.

Kaikki edellä olevat askeleet ovat tärkeitä, mutta ehkäpä tärkeintä on miettiä, mikä on se yksi, suuri tavoite tälle vuodelle. Haluamme monia asioita, mutta asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen auttaa meitä todella saavuttamaan haluamiamme asioita.

Tämä on gradun kirjoittamista käsittelevä blogi, joten ehkä ajattelet, että mielestäni tavoitteesi pitää olla gradun valmistuminen. En ajattele lainkaan niin. Tavoitteesi tulee olla jotain sellaista, jota haluat. Voi tietysti olla, että gradusi jollain tavalla liittyy suureen tavoitteeseesi. Yhden tavoitteen miettiminen johtaa usein oivallukseen, että erilaiset tavoitteet liittyvätkin toisiinsa.

Ehkä haluat lisää rahaa, ja gradun tekeminen on yksi asia, joka voi auttaa sinua siinä. Ehkä haluat perustaa oman yrityksen, ja gradu vain ikävällä tavalla roikkuu häiritsemässä tuota todellista tavoitettasi.

Mielestäni on erittäin hyödyllistä pohtia yhtä, keskeistä, suurta, tärkeää tavoitetta tälle vuodelle. Jos sinulla on kuitenkin ehdottomasti monta tärkeää tavoitetta, noudata seuraavia ohjeita:

1) Tee yksi tavoite kerrallaan
Keskity ensin siihen kaikkein tärkeimpään ja palaa muihin esimerkiksi parin kuukauden kuluttua.

2) Tee useampaa asiaa, mutta pidä muut tavoitteet niin yksinkertaisina kuin mahdollista
Mieti, miten voisit karsia muista tavoitteistasi tai yksinkertaistaa niitä

Mieti tänään, minkälaisen haluaisit elämäsi olevan vuoden kuluttua!

Hyviä ohjeita tavoitteiden määrittämiseen ja elämän yksinkertaistamiseen löydät Zen Habits -blogista.