Miten voi tulla onnellisemmaksi?
by Kimmo on tammikuu 28, 2010
in Psykologia
Ylläpidän Gradutakuun lisäksi myös kahta muuta blogia: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen käsittelee kirjoittamista hieman laajemmin. Omalle yrityksellemme taas perustimme blogin vuoden alussa. Siihen toivottavasti kirjoittavat jatkossa muutkin.
Kaikki kolme blogia on tietysti suunnattu hieman erilaisille lukijoille, mutta aina välillä kirjoitan johonkin blogiin teemasta, joka voisi kiinnostaa laajemminkin. Tällä viikolla kirjoitin yrityksemme blogiin artikkelin varsin laajasta teemasta, siitä, minkälaisista tekijöistä onnellisuus syntyy.
Luulen, että onnellisuus on noin keskimäärin aika relevantti asia myös opiskelijoille ja graduntekijöille. Jos aihe kiinnostaa, luepa tämä artikkeli!
System shutdown
by Kimmo on joulukuu 22, 2009
in Ergonomia ja produktiivisuus
Työnteko on tärkeää mutta niin on myös työstä irrottautuminen ja lepo.
Minulla itselläni on joskus vaikeuksia lopettaa työnteko ja viettää vapaa-aikaa. Usein työ ja vapaa-aika tuppaavat sekoittumaan. Välillä se on mukavaakin, mutta silti stressaantumisen vaara on suuri.
Seuraava hauska Study Hacks -blogista oppimani, työpäivän lopuksi tehtävä rituaali on auttanut minua pitämään vapaata työnteosta ja tietokoneesta:
1) Käy läpi tehtävälistasi
Onko kaikki kiireellinen tehty? Onko tehtävälista ajan tasalla?
2) Käy läpi sähköpostisi
Vaatiiko jokin vielä kiireistä vastausta tai toimenpidettä? Onko inbox tyhjä? Jos ei, tyhjennä se.
3) Käy läpi kalenterisi
Ovatko seuraavan päivän ja seuraavan viikon aikataulut ja suunnitelmat selviä? Jos edessä on viikonloppu tai loma, suunnittele tarkasti milloin palaat töiden ääreen.
4) Sulje tietokone
Loggaudu ulos sähköpostista ja muista ohjelmista. Sammuta tietokone tai laita se lepotilaan.
5) Sano ääneen sanat: “System shutdown complete.”
Tämä askel on tärkeä. Sano sanat todellakin ääneen.
Jos määrittelemälläsi vapaa-ajalla mieleesi tulee halua rynnätä sähköpostin ääreen tai muuten ajattelet työasioita, palauta mieleesi seuraavaa: Olet sulkenut järjestelmän ja sanonut taianomaiset sanat. Kaikki työsi on hoidettu, eikä sinun tarvitse tehdä tai ajatella töitä ennen itse määräämääsi ajankohtaa. Jos mieleen tulee jotain todella tärkeää, kirjoita se nopeasti ylös ja unohda sitten.
Voi olla, että esimerkiksi joululoma on sinulle korvaamaton ajanjakso gradun tekemiseen tai johonkin muuhun tärkeään. Tämä on ihan OK. Pysyttele suunnitelmissasi. Muista kuitenkin myös lepo, edes joulupyhien ajaksi tai työpäivien jälkeen.
Tämä on Gradutakuun viimeinen kirjoitus tänä vuonna. Hauskaa joulua ja uutta vuotta kaikille ja tsemppiä graduprojektien parissa.
System shutdown complete!
Mullistava graduteknologia: Kynä, paperi ja tarina
by Kimmo on joulukuu 17, 2009
in Suunnittelu
En ole tässä blogissani käyttänyt valtavasti aikaa sen pohtimiseen, miten gradusta saisi hyvän. Useimpien graduntekijöiden ongelma on nimittäin pikemminkin se, miten gradun saisi ylipäätään tehtyä. Monesti korkealle asetetut laatutavoitteet muodostuvat myös gradun valmistumisen esteeksi.
Tässä artikkelissa esittelen kuitenkin yksinkertaisen menetelmän, jonka avulla voit tehdä gradustasi paremman, ehkä jopa paljon paremman. Se voi olla myös hyvä työkalu niille, jotka ihmettelevät, miten saisivat jumittavan gradunsa eteenpäin. Opin menetelmän Cal Newportin mainiosta Study Hacks -blogista.
Työkaluiksi tarvitset kunnon muistikirjan sekä hyvän kynän. Ota ne mukaasi ja mene johonkin mukavaan paikkaan. Jos sinulla on sohva ja pystyt keskittymään siinä lojuen, se käy kyllä. Toisaalta voi olla hyödyllisempää lähteä kotoa ja mennä johonkin sellaiseen paikkaan, jossa häiriötekijöitä ja houkutuksia on vähemmän. Voit mennä esimerkiksi lempikirjastoosi tai viihtyisään kahvilaan. Jos sää sallii, voit mennä myös ulos.
Ota kynä ja lehtiö esille ja mieti. Käytä reilusti aikaa. Todennäköisesti tarvitset useamman tunnin, ehkäpä useita päiviä. Tehtäväsi on tämä: hahmottele graduusi tarina. Mikä on gradusi tarina? Mitä haluat kertoa gradullasi? Missä järjestyksessä teet sen?
Kolme näytöstä
Tarina ei ole sama asia kuin gradun rakenne, vaikka se tietysti rakennetta sivuaakin. Älä siis mieti gradusi lukuja tai alalukuja. Nyt tehtäväsi on miettiä, millainen tarina gradustasi muodostuu.
Voit jopa miettiä tarinaa perinteisen kolmen näytöksen rakenteen kautta. Ensimmäisessä näytöksessä esitellään maailma ja luodaan lukijalle odotuksia. Toisessa näytöksessä toiminta tiivistyy ja syntyy jännite. Kolmannessa näytöksessä tulee resoluutio, tarina ratkeaa.
Mieti, miten voisit kertoa gradussasi tällaisen tarinan. Miten saisit lukijan hyppysiisi ja matkalle mukaasi?
Kirjoita tarinan elementit ylös muistikirjaasi. Älä mene tässä vaiheessa liian yksityiskohtaiselle tasolle. Sivu tai korkeintaan pari riittää kutakin näytöstä varten.
Jotta gradun hahmottaminen tällä tavoin olisi mahdollista, sinulla täytyy olla jo melko hyvä käsitys siitä, mitä graduusi on ylipäätään tulossa. Olet todennäköisesti lukenut lähdekirjallisuutta. Sinulla ehkä on jonkinlainen aineisto, ja ehkäpä olet ehtinyt jo kirjoittaa tekstiäkin.
Unohda tietokone hetkeksi
Tarinan työstämisessä kynän ja paperin avulla on monia hyviä puolia:
1) Käsin kirjoittaminen on konkreettista ja hidasta. Joudut siis miettimään tarkasti, mitä oikein yrität sanoa.
2) Käsin jossain rauhallisessa paikassa kirjoittaessasi on helpompi keskittyä. Et yhtä helposti antaudu impulsseille, jotka heti ongelman kohdatessasi vievät sinut esimerkiksi lukemaan polttavan tärkeitä uutisia Facebookista.
3) Tarinan työstäminen ei rajoitu siihen aikaan, kun olet konkreettisesti työn ääressä. Voit kehitellä tarinaasi yhtä hyvin kävelyllä tai influenssarokotetta jonottaessasi.
4) Tarinaa voi esitellä suullisesti muille. Esitellessäsi ideaa ja tarinan peruspalikoita muille tarina kehittyy ja näet, onko siinä tarttumapintaa.
Pitchaa gradusi tarinaa ohjaajallesi. Pitchaa sitä ystävillesi. Testaa, uskovatko he tarinaasi. Onko tarinasi gradun arvoinen?
Väitös: Nopean valmistumisen osatekijät

Kuva: frielp (Flickr)
Pääsykoeblogissa on keskustelua uudesta kasvatustieteen väitöskirjatutkimuksesta. Tutkimuksessa esiteltiin nopean valmistumisen osatekijöitä. Keskeisiä ominaisuuksia olivat esimerkiksi tavoitteellisuus ja kyky arvioida omia voimavaroja. Huomionarvoista on myös, että väitöksen mukaan työnteko ei automaattisesti hidasta opiskelua.
Päätä itse, ovatko tutkimuksen tulokset masentavaa vai inspiroivaa luettavaa!
Pääsykoeblogin artikkeli on täällä ja alkuperäinen Taloussanomien juttu täällä.
Työpäivien suunnittelu: Big Rock ja MIT
by Kimmo on syyskuu 10, 2009
in Suunnittelu
Mielestäni yksi tärkeimpiä asioita gradun tai muunlaisen opinnäytteen kirjoittamisessa on koko projektin jakaminen pienemmiksi, viikon ja päivän kokoisiksi tehtäviksi ja toisaalta työviikkojen ja -päivien mielekäs suunnittelu.
Olen esitellyt Gradutakuu-kirjassa erilaisia apuvälineitä työskentelyn suunnitteluun, esimerkiksi työpäivien jakamisen fokuspäiviin, puskuripäiviin ja vapaapäiviin. Toinen, mielestäni myös erittäin hyvä työskentelytapa on suunnitella etukäteen tuleva viikko ja työpäivä jossain määrin valmiiksi.
Voit esimerkiksi suunnitella työviikon aina ensimmäiseksi maanantaina ja kunkin työpäivän aina jokaisen päivän aluksi. Omasta mielestäni vielä toimivampi tapa on kuitenkin suunnitella tuleva työviikko sunnuntai-iltana ja kukin työpäivä edellisenä iltana. Kokeile itse, kumpi vaihtoehto sopii sinulle paremmin.
Miten nuo päivät sitten suunnitellaan? Esittelen kaksi käsitettä, jotka ovat viime aikoina auttaneet ainakin minua. Ne ovat Big Rock ja MIT. Voit keksiä niille suomenkielisetkin vastineet, mutta itse pidän englanninkielisistä nimityksistä.
Big Rock on tulevan viikon ensisijainen tavoitteesi. Jotain konkreettista, jonka aiot saada viikon aikana valmiiksi. Se voi olla tilanteesta riippuen melkein mitä tahansa: keskeisen lähteen lukeminen, tutkimussuunnitelma, ensimmäinen tutkimushaastattelu, viisi sivua alustavaa gradutekstiä tai jotain ihan muuta. Koeta kuitenkin mitoittaa Big Rock oikein: sen tulee olla jotain sellaista, jonka pystyt viikossa mukavasti tekemään ja joka niin vie koko projektiasi hyvin eteenpäin.
On tärkeää, että Big Rock on konkreettinen tavoite, jotain sellaista, jonka toteutumista pystyt arvioimaan yksinkertaisella kyllä–ei-kysymyksellä. Joskus voi olla tarpeen määritellä useampi Big Rock, mutta yksi, selkeä tavoite voi helpottaa keskittymistä.
MIT on puolestaan yhden työpäivän tärkein tehtäväsi. MIT on lyhenne sanoista Most Important Task. Niitä kannattaa olla 1–3.
MIT on jotain sellaista, joka puolestaan vie sinua hieman lähemmäksi Big Rockin toteutumista. Taas kerran pyri konkreettisuuteen: yksi sivu tekstiä, 20 sivua kirjaa luettuna tai jotain vastaavaa. Kirjoita MIT:t ylös paperille tai muistikirjaan. Kun tehtävä on valmis, voit vetää sen muistilistasta yli ja tehdä jotain muuta.
Mikäli mahdollista, yritä tehdä kunkin päivän MIT:t ensimmäiseksi aamulla. Loppupäivä jää näin vapaaksi muille asioille.
Voit työpäivää suunnitellessasi tehdä myös listan muista tärkeistä asioista, joita tulee hoitaa: lähettää se yksi sähköposti tai varata kirjastosta tietty kirja. Voit tehdä nämä pienemmät tehtävät sen jälkeen, kun MIT:t on tehty. Pidä listasi kuitenkin yksinkertaisena äläkä kasaa itsellesi liikaa tehtäviä millekään päivälle. Pääasiallinen tehtäväsi on nyt keskittyä opinnäytteesi saamiseen valmiiksi.
Suunnitelmat ovat suunnitelmia, eivätkä ne aina tietenkään toteudu täydellisesti. Joskus saat tehtyä vain yhden kolmesta MIT:stä, ja joskus viikon suunnitelmat menevät vaikkapa sairastumisen takia kokonaan uusiksi. Koeta pitää päivien suunnitteleminen sopivan rentona ja joustavana, jotta siitä ei tule taas uusi ahdistuksen kohde. Viikon kuluttua voit arvioida onnistumistasi ja tehdä seuraavan viikon suunnitelmat taas toimivammiksi.
Oikein käytettyinä Big Rock ja MIT voivat auttaa tuomaan konkretiaa epämääräiseltä tuntuvaan graduprojektiin.




