Onko gradunohjaus terapiaa?
by Kimmo on lokakuu 21, 2009
in Psykologia
Helsingin Sanomat uutisoi syyskuussa, että joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii psyykkisistä ongelmista:
Jatkuva ylirasitus piinaa korkeakoulu- opiskelijoita
Peräti joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii psyykkisistä ongelmista. He tuntevat olevansa jatkuvasti ylirasittuneita.
Opiskelijat tuntevat, että opinnoista on vaikea saada otetta. Joka viidennen mielestä tulevaisuus on synkkä, ja mieli on onneton tai masentunut.
Yliopisto-opiskelijoista noin 15 prosenttia on käyttänyt Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mielenterveyspalveluita. Näiden opiskelijoiden ongelmat ovat vuosi vuodelta vaikeampia. Joka toisen YTHS:n mielenterveyspotilaan opiskelukyky on alentunut tai he ovat olleet jo kyvyttömiä opiskelemaan, kun ovat hakeutuneet hoitoon.
HS – Elämä & Terveys 21.9.2009
Näiden masentavien tilastojen taustalla on monenlaisia syitä. Opintojen alkuvaiheeseen liittyy erilaisia aikuistumiseen liittyviä paineita: omaan asuntoon tai toiselle paikkakunnalle muuttaminen, omasta taloudesta huolehtiminen sekä esimerkiksi seurusteluun liittyvät odotukset ja paineet. Myöhemmin opintojen aikana ongelmia taas saattaa aiheuttaa epävarmuus oman alan sopivuudesta ja ylipäätään tulevaisuudesta. Lisäksi voi olla vaikea olla välittämättä opintojen suorittamiseen liittyvistä tehokkuusvaatimuksista.
Olen opiskellut jatko-opintojeni osana yliopistopedagogiikkaa Helsingin yliopistossa. Molempien käymieni koulutusten aikana keskusteluissa on noussut esille kysymys: “Onko ohjaus terapiaa, ja pitäisikö ohjaajan olla terapeutti?” Molemmilla kerroilla keskustelun lopputulos on ollut sama: ohjaus ei ole terapiaa, koska ohjaajilla ei ole siihen koulutusta eikä yleensä resursseja. Vastauksesta huolimatta teemaan palataan toistuvasti. Tämä on mielestäni selkeä osoitus siitä, että yliopistolliseen ohjaukseen kyllä kohdistuu myös opiskelijoiden elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä paineita.
Kirjoittamisen ongelmia tutkinut psykologi Robert Boice on korostanut, että aina kirjoittamisen ongelmien taustalla ei suinkaan ole mielenterveyden ongelmia. Hänen mukaansa monet opiskelijoiden kirjoittamiseen liittyvät ongelmat ovat ratkaistavissa puhtaasti kirjoituksen ohjauksen puitteissa: ehkäpä opiskelijan työskentelytavat eivät ole toimivia, tai ehkäpä opiskelijan käsitys graduprosessista on virheellinen. Silti on selvää, että jos opiskelija kärsii todellisista psyykkisistä ongelmista, kehotus tarkentaa tutkimuskysymystä tai lukea lisää lähdekirjallisuutta ei auta.
Mistä ratkaisu?
Mitä ohjaaja sitten voi tehdä? Vaikka ohjaaja ei ole terapeutti, jonkinlaista herkkyyttä opiskelijan ongelmia kohtaan vaaditaan. Ongelmaton opiskelija, joka pystyy suoraviivaisesti toteuttamaan ohjaajan antamat ohjeet, on tietysti ohjaajan kannalta ihanteellinen mutta harvemmin todellisuutta. Ja vaikka ohjaaja ei ole terapeutti, perehtyminen esimerkiksi terapioita käsittelevään kirjallisuuteen voisi auttaa tunnistamaan ja diagnosoimaan opiskelijoiden ongelmia.
Entä mitä opiskelija sitten voi omalta osaltaan tehdä? Rohkaisisin jokaista ottamaan vastuuta omasta tilanteestaan ja omasta tilastaan. Ahdistuneena tai masentuneena se ei tietenkään ole helppoa, eikä meidän kulttuurimmekaan erityisemmin rohkaise henkilökohtaisen vastuun kantamiseen. Yleensä osaamme lähinnä syyllistää itseämme, ja se ei ole sama asia. Silloin, kun emme syyllistä itseämme, on puolestaan helpompaa etsiä syytä muista tai odottaa ratkaisua muilta.
Vastuun ottaminen tarkoittaa ongelmien kohdalla lähinnä sitä, että lopettaa todellisuuden kieltämisen ja pyrkii etsimään apua. Erilaisia apua tarjoavia tahoja kyllä on, mutta ensimmäinen askel täytyy ottaa itse. Ohjaajan lisäksi ja sijasta sinua voivat auttaa esimerkiksi yksityiset terapeutit, YTHS:n mielenterveyspalvelut, Nyyti ry ja oppilaitosten opintopsykologit.
Opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat joka tapauksessa todellisuutta. Ehkäpä niiden pitäisi olla myös entistä avoimemmin osa ohjaamisesta käytävää keskustelua, käytiin tuota keskustelua sitten julkisesti tai yksityisesti.
Mitä tehdä, kun gradu tökkii?
by Kimmo on lokakuu 16, 2009
in Psykologia
Graduahdistukseen ja graduntekijän blokkiin voi olla hyvin monenlaisia syitä. Syyn hahmottaminen voi tietysti helpottaa ratkaisun löytymistä. Usein graduahdistus on kuitenkin hyvin epämääräistä. Gradu ei etene, etkä ehkä edes halua ajatella koko asiaa. Koko projekti on epämääräinen möykky, joka painaa mieltä maahan.
Vaikka graduahdistuksen ja blokin syitä voi olla monia, jonkinlaisia yleisiä ohjeita tähän tilanteeseen voi kuitenkin antaa. Seuraavat ratkaisuehdotukset eivät välttämättä sovi jokaiseen tilanteeseen tai jokaiselle. Kokeile niitä, jotka tuntuvat hyviltä.
1) Kirjoita vaikeuksistasi
Gradun tekeminen on kirjoittamista, mutta kirjoittaminen voi olla myös monipuolinen työkalu. Kirjoita ongelmista gradupäiväkirjaan. Kirjoita vapaasti ja pura tunteitasi. Toisaalta voit kirjoittaa myös analyyttisesti: Mikä oikein tuntuu ongelmalta? Mitä kaikkea siihen liittyy? Mikä olisi keskeistä ongelman ratkaisussa?
2) Pyydä apua
Usein omia ongelmia on vaikea hahmottaa, mutta joku toinen saattaakin keksiä heti hyvän ratkaisun. Sitä paitsi usein jo pelkkä puhuminen helpottaa. Ongelman jakaminen saattaa myös auttaa sinua itseäsi näkemään ongelman uudella tavalla.
Luonnollinen henkilö avun pyytämiseen saattaa tietysti olla gradusi ohjaaja. Ainakin periaatteessa teette gradua yhteistyössä, ja hänen pitäisi olla myös henkisenä tukenasi. Ohjaajasi ei tietystikään ole aina käytettävissä, ja joskus voi muutenkin olla helpompaa keskustella jonkun sellaisen henkilön kanssa, joka ei arvioi työskentelyäsi ja graduasi. Oikeastaan kuka tahansa ystävä tai toinen graduntekijä voi olla avuksi. Joskus voi olla myös tarpeen kääntyä asiantuntijan puoleen. Joissain oppilaitoksissa on opintopsykologeja, ja esimerkiksi Nyyti ry voi auttaa.
3) Lue jotain tutkimukseesi liittyvää
Joskus lukeminen auttaa. Ehkäpä saat jostain graduusi liittyvästä lähteestä uusia ideoita ja inspiraatiota. Johonkin toiseen graduun tutustuminen taas voi antaa sinulle selkeämmän kuvan siitä, mitä olet tekemässä ja mitä kannattaa tehdä.
4) Lue hyvää graduopasta
Hyvä graduopas antaa intoa ja hyviä ideoita. Esimerkiksi Juha Hakalan Uusi graduopas on inspiroiva kirja. Erityisesti pidän siinä olevista gradutarinoista. Myös Gradutakuu-kirjassa on käsitelty gradunteon ongelmia. Kirjassani Kokonaisvaltainen kirjoittaminen on puolestaan oma osio kirjoittamisen ongelmista ja niiden voittamisesta. Molemmista kirjoista löytyy lisätietoa täältä.
5) Lopeta itsesi kiusaaminen
Ei gradu itseäsi rääkkäämällä valmistu. Lopeta itsesi kiusaaminen. Älä aseta itsellesi kohtuuttomia vaatimuksia, joita et pysty toteuttamaan. Kun kerran päätät lopettaa itsesi kiusaamisen, lopeta samalla myös itsesi kiusaamisen keskeneräisellä gradulla. Tee sen sijaan jotain pientä ja konkreettista gradun valmistumisen eteen. Aiheesta lisää täällä.
6) Tee jotain mukavaa ja terveellistä
Ehkä on aika pitää pieni tauko gradunteossa. Käy kävelylenkillä. Syö jotain terveellistä. Pyydä ystävääsi hieromaan hartioitasi. Pidä itsestäsi huolta ja palaa gradun ääreen, kun voit hieman paremmin.
7) Suunnittele
Suunnitteleminen auttaa tekemistä ja voi olla toisinaan helpompaa kuin itse tekeminen. Ohjeita gradun suunnittelemiseen löydät esimerkiksi täältä.
8) Tee Kovat ajat -harjoitus
Gradutakuu-kirjassa olen esitellyt harjoituksen nimeltään Kovat ajat. Se on hyvä osoitus negatiivisen ajattelun voimasta! Harjoituksen ideana on kirjoittaa ylös kaikki ne syyt, jotka estävät sinua tekemästä gradua. Joskus purnaaminen helpottaa, ja ongelmista löytyy usein ratkaisu. Harjoitus on esitelty yksityiskohtaisesti Gradutakuu-kirjassa.
9) Kirjoita vapaan kirjoittamisen tekniikalla
Vapaan kirjoittamisen ideana on kirjoittaa ilman, että varsinaisesti miettii, mitä edes on kirjoittamassa. Voit kirjoittaa vapaasti gradusi teemasta tai sitten aivan vapaasti, mitä tahansa mieleen tulee. Erilaisia vapaan kirjoittamisen tekniikoita on esitelty molemmissa kirjoissani.
10) Jaa gradu pieniin palasiin
Voit tehdä vain pieniä asioita kerrallaan, yhtenä päivänä kerrallaan. Mieti, minkä yhden yksittäisen asian voisit tehdä tänään. Sen tehtyäsi voit miettiä, minkä yhden, konkreettisen, pienen asian voit tehdä huomenna. Palkitse itsesi saatuasi jotain tehtyä. Aiheesta lisää täällä.
11) Tee gradunteosta sosiaalista
Ongelmat saavat kohtuuttomat mittasuhteet silloin, kun pohdit niitä yksin. Kirjoittaminen ja gradun tekeminen voi olla yksinäistä puuhaa, ja se on joskus iso ongelma. Mieti, millä tavoin voisit tehdä gradua yhdessä jonkun toisen kanssa. Menkää yhdessä kirjastoon, atk-luokkaan tai kahvilaan kirjoittamaan. Tavatkaa kerran viikossa keskustellaksenne, miten gradu edistyy tai ei edisty. Tunnustakaa toisillenne noloimmatkin ahdistuksen lähteet. Jakakaa gradunteko.
Mikä sinua on auttanut silloin, kun gradunteko on tökkinyt? Kerro kommenteissa.
Suomensuojelija sanoo: Luota omaan puheeseesi
by Kimmo on lokakuu 8, 2009
in Psykologia

Kuva: bobster855 (Flickr)
Suomen kielen tutkija ja tietokirjailija Lari Kotilaisen uusi kirja Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen ilmestyy 12.10.2009. Kirjaa en ole vielä tietystikään lukenut, mutta ennakkotietojen mukaan kirja käsittelee ainakin kielen muuttumista, suomen kielen asemaa ja erilaisia kielenhuollon kysymyksiä.
Larin juuri avattuun, samannimiseen blogiin sen sijaan tutustuin. Pidin erityisesti blogissa esitellyistä Suomensuojelijan ohjeista. Graduntekijän näkökulmasta mielestäni erityisen relevantteja ovat ohjeet 1 ja 2 eli “Leiki kielellä” ja “Luota omaan puheeseesi.”
Gradun kirjoittaminen tuntuu usein aivan äärettömän vakavalta puuhalta. Se vähäinenkin ilo, joka muihin opintoihin on ehkä liittynyt, katoaa heti, kun pitäisi kirjoittaa jotain niinkin tärkeää kuin gradu. Usein graduntekijät ovat myös hyvin epävarmoja oman kirjoitustapansa, oman äänensä suhteen. He eivät oikein tiedä, millä tyylillä gradu pitäisi kirjoittaa, mutta siitä he ovat varmoja, että heidän oma tyylinsä ei kelpaa.
Gradu on luova prosessi, jonka aikana pitää tuottaa aikamoinen määrä tekstiä. Tuo prosessi myös kestää tavallista opintosuoritusta merkittäväsi kauemmin. Ilo ja luottamus omaan tapaan tehdä asioita ovat äärimmäisen tärkeitä asioita tuon prosessin aikana.
Siksi ehdotankin Suomensuojelijan hengessä: Leiki kielellä ja luota omaan ääneesi. Kirjoita gradu juuri sillä tyylillä, joka on sinulle sopiva.
On selvää, että gradu ja tieteellinen kirjoittaminen ylipäätään ovat aika tarkkaan säädeltyjä kirjoittamisen lajeja. Asiatyyliä pitäisi olla ja lähdeviitteitäkin löytyä. Kaikenlaisia hankalia termejäkin pitäisi ilmeisesti käyttää. Nuo vaatimukset (tai ainakin osa niistä) kannattaa toki ottaa vakavasti. Samoin kannattaa testata omalla ohjaajalla sitä, mikä hänen mielestään on gradulle sopiva tyylilaji.
Silti tyyliä ja kirjoittamisen tapaa ei kannata murehtia aluksi. Kirjoita juuri niin kuin sinulle sopii ja kehittele ajatuksiasi vähitellen eteenpäin. Kun sisältö alkaa hahmottua, ehdit kyllä miettiä tyylivalintoja ja muokata tekstiäsi, jos se ei jollekin arvovaltaiselle lukijalle vielä kelpaa.
Sinun tapasi kirjoittaa on hyvä tapa.
Yksinkertaista
by Kimmo on lokakuu 5, 2009
in Psykologia

Kuva: delphaber (Flickr)
Olen viime aikoina ollut innoissani Leo Babautan kirjoituksista. Suosittelenkin vilpittömästi hänen mnmlist.com- ja Zen Habits -blogejaan, Power of Less -kirjaansa sekä Zen to Done -e-kirjaansa.
Leon sanoma on tehokas, koska se on hyvin yksinkertainen: Yksinkertaista!
Yksinkertaista ajankäyttöä, yksinkertaista tavoitteiden asettelua, yksinkertaista työntekoa, yksinkertaista sähköpostin ja internetin käyttöä, yksinkertaista ruokavaliota, yksinkertaista liikuntaa, yksinkertaista sisustusta.
Tämä neuvo toimii,
1) koska se on helppo ymmärtää
2) koska asioiden karsiminen ja tekemättä jättäminen on usein helppoa
3) koska yksinkertaistaminen ja oleelliseen keskittyminen parantaa laatua
4) koska yksinkertaistaminen vähentää stressiä
5) koska yksinkertaistaminen tuottaa nopeasti tuloksia
6) koska yksinkertaistaminen tekee tilaa sille, mikä on todella merkityksellistä.
Mieti, millä kaikilla tavoilla voisit yksinkertaistaa omaa elämääsi. Kaikkea ei tarvitse eikä kannata karsia kerralla, mutta voit aloittaa yksinkertaistamisen jo tänään. Mieti siis:
1) Ovatko kaikki työ- tai opiskeluprojektisi tärkeitä, vai voisitko keskittyä vain osaan niistä?
2) Mikä kalenterissasi on todella tärkeää? Mitä voisit yksinkertaisesti pyyhkiä yli ja peruuttaa?
3) Onko sinun todella pakko lukea kaikki ne kirjat, jotka ajattelit lukevasi?
4) Tarvitseeko sinun todella sanoa tai kirjoittaa kaikki se, mitä ajattelit?
5) Mille asioille todella haluaisit aikaa ja tilaa?
6) Mistä voisit luopua tehdäksesi tärkeämmille asioille tilaa?
7) Mitä kaikkea muuta voisit yksinkertaistaa?
Keppiä graduntekijälle
by Kimmo on syyskuu 17, 2009
in Psykologia

Kuva: Ernst Moeksis (Flickr)
Suomi24.fi:n keskustelupalstalla Gradu ja lopputyö on hauska ketju. Antakaapa laiskurin kuulla kunniansa!


