Työpäivien suunnittelu: Big Rock ja MIT

Mielestäni yksi tärkeimpiä asioita gradun tai muunlaisen opinnäytteen kirjoittamisessa on koko projektin jakaminen pienemmiksi, viikon ja päivän kokoisiksi tehtäviksi ja toisaalta työviikkojen ja -päivien mielekäs suunnittelu.

Olen esitellyt Gradutakuu-kirjassa erilaisia apuvälineitä työskentelyn suunnitteluun, esimerkiksi työpäivien jakamisen fokuspäiviin, puskuripäiviin ja vapaapäiviin. Toinen, mielestäni myös erittäin hyvä työskentelytapa on suunnitella etukäteen tuleva viikko ja työpäivä jossain määrin valmiiksi.

Voit esimerkiksi suunnitella työviikon aina ensimmäiseksi maanantaina ja kunkin työpäivän aina jokaisen päivän aluksi. Omasta mielestäni vielä toimivampi tapa on kuitenkin suunnitella tuleva työviikko sunnuntai-iltana ja kukin työpäivä edellisenä iltana. Kokeile itse, kumpi vaihtoehto sopii sinulle paremmin.

Miten nuo päivät sitten suunnitellaan? Esittelen kaksi käsitettä, jotka ovat viime aikoina auttaneet ainakin minua. Ne ovat Big Rock ja MIT. Voit keksiä niille suomenkielisetkin vastineet, mutta itse pidän englanninkielisistä nimityksistä.

Big Rock on tulevan viikon ensisijainen tavoitteesi. Jotain konkreettista, jonka aiot saada viikon aikana valmiiksi. Se voi olla tilanteesta riippuen melkein mitä tahansa: keskeisen lähteen lukeminen, tutkimussuunnitelma, ensimmäinen tutkimushaastattelu, viisi sivua alustavaa gradutekstiä tai jotain ihan muuta. Koeta kuitenkin mitoittaa Big Rock oikein: sen tulee olla jotain sellaista, jonka pystyt viikossa mukavasti tekemään ja joka niin vie koko projektiasi hyvin eteenpäin.

On tärkeää, että Big Rock on konkreettinen tavoite, jotain sellaista, jonka toteutumista pystyt arvioimaan yksinkertaisella kyllä–ei-kysymyksellä. Joskus voi olla tarpeen määritellä useampi Big Rock, mutta yksi, selkeä tavoite voi helpottaa keskittymistä.

MIT on puolestaan yhden työpäivän tärkein tehtäväsi. MIT on lyhenne sanoista Most Important Task. Niitä kannattaa olla 1–3.

MIT on jotain sellaista, joka puolestaan vie sinua hieman lähemmäksi Big Rockin toteutumista. Taas kerran pyri konkreettisuuteen: yksi sivu tekstiä, 20 sivua kirjaa luettuna tai jotain vastaavaa. Kirjoita MIT:t ylös paperille tai muistikirjaan. Kun tehtävä on valmis, voit vetää sen muistilistasta yli ja tehdä jotain muuta.

Mikäli mahdollista, yritä tehdä kunkin päivän MIT:t ensimmäiseksi aamulla. Loppupäivä jää näin vapaaksi muille asioille.

Voit työpäivää suunnitellessasi tehdä myös listan muista tärkeistä asioista, joita tulee hoitaa: lähettää se yksi sähköposti tai varata kirjastosta tietty kirja. Voit tehdä nämä pienemmät tehtävät sen jälkeen, kun MIT:t on tehty. Pidä listasi kuitenkin yksinkertaisena äläkä kasaa itsellesi liikaa tehtäviä millekään päivälle. Pääasiallinen tehtäväsi on nyt keskittyä opinnäytteesi saamiseen valmiiksi.

Suunnitelmat ovat suunnitelmia, eivätkä ne aina tietenkään toteudu täydellisesti. Joskus saat tehtyä vain yhden kolmesta MIT:stä, ja joskus viikon suunnitelmat menevät vaikkapa sairastumisen takia kokonaan uusiksi. Koeta pitää päivien suunnitteleminen sopivan rentona ja joustavana, jotta siitä ei tule taas uusi ahdistuksen kohde. Viikon kuluttua voit arvioida onnistumistasi ja tehdä seuraavan viikon suunnitelmat taas toimivammiksi.

Oikein käytettyinä Big Rock ja MIT voivat auttaa tuomaan konkretiaa epämääräiseltä tuntuvaan graduprojektiin.

Näin aloitat gradunteon

Aloittaminen on aina vaikeaa. Erityisesti se on sitä silloin, kun on aloittamassa jotain niinkin suurta ja vaikeaa kuin opinnäytettä.

Tässä artikkelissa on joukko ohjeita, joiden avulla pääset mukavasti alkuun. Kokeile, mikä niistä auttaisi sinua, tai käytä kaikkia!

1) Aloita tänään
Saatamme helposti ajatella, että emme ole vielä valmiita aloittamaan gradun tekemistä. Ajattelemme, että meidän täytyy ensin suorittaa se tietty menetelmäkurssi. Sitten pitää vielä perehtyä kunnolla tutkimusalueeseemme, jotta tiedämme varmuudella, mitä kannattaa tutkia. Joka tapauksessa olemme varmoja, että emme aivan vielä ole valmiita aloittamaan.

Lykkäämällä aloittamista korotamme samalla rimaa koko ajan korkeammalle. Jos koko elokuun ajan ajattelemme, että syyskuun ensimmäisenä päivänä aloitamme gradunteon, teemme syyskuun ensimmäisestä päivästä helposti aika pelottavan päivän.

Aloita gradun tekeminen siis tänään. Olisiko vielä tänään edes kymmenen minuuttia aikaa gradullesi? Käytä tuo aika siihen!

2) Tee jotain pientä
Gradun tekemistä ei kannata aloittaa kahdeksan tunnin työpäivällä, joka on omistettu yksinomaan gradun kirjoittamiselle. Etenkään ei kannata ensimmäisenä päivänä istua tietokoneen ääreen ja luoda uusi tyhjä tiedosto nimeltään gradu.doc.

Tee jotain pientä, helppoa ja mukavaa. Jotain sellaista, joka on helppo tehdä ja josta jää hyvä mieli. Tee esimerkiksi jotain seuraavista:

* Kerää graduun liittyviä muistiinpanoja omaan kansioon.
* Kirjoita gradun tekemisen herättämistä ajatuksista päiväkirjaasi.
* Puhu jonkun toisen kanssa gradun tekemisestä.
* Luo tietokoneellesi tyhjä tiedosto, jonka nimi on maailmanmullistavinhuippututkimus.doc, ja kirjoita siihen gradusi esipuhe, jossa kiität koiraasi. (Voit sitten muokkausvaiheessa miettiä, haluatko jättää esipuheen lopulliseen graduusi.)

3) Ideoi ja suunnittele
Gradun sisällön tai graduprojektin ideoiminen ja suunnitteleminen voi olla mukavaa. Suunnittelu helpottaa myös työhön ryhtymistä, koska suunnitelmien avulla sinulla itselläsi on parempi kuva siitä, mitä oletkaan tekemässä. Käytä suunnitteluun esimerkiksi näitä ohjeita.

4) Aloita vain
Älä edes ajattele, että sinun täytyy tehdä mitään muuta kuin istua pöydän ääreen (tai kahvilan pöydän ääreen) ja aloittaa gradun tekeminen. Lupaa itsellesi, että aloitat, mutta älä aseta mitään muita odotuksia. Pelkkä aloittaminen riittää.

5) Yhdistä gradun tekeminen positiivisiin asioihin
Mietipä asiaa: Minkä ihmeen takia sinä haluaisit tehdä jotain sellaista, joka ei ole kivaa? Jos jo etukäteen ajattelet ja puhut muille, että tulevasta vuodesta tulee todella raskas, koska joudut samanaikaisesti tekemään gradua ja käymään töissä, ei tuo vuosi tunnu kovin odottamisen arvoiselta.

Mieti, miten voisit tehdä gradun tekemisestä mukavaa. Jotain sellaista, jota todella haluat tehdä. Se voi onnistua esimerkiksi miettimällä kaikkia positiivisia seurauksia, joita gradun tekemisestä seuraa. Kuvittele mielessäsi päivä, jolloin valmistut. Kuvittele tilanne, jolloin voit työhakemusta tehdessäsi laittaa ansioluetteloon juuri suorittamasi tutkinnon. Tai mieti sitä lomamatkaa, jonka olet itsellesi luvannut, kun gradu on valmistunut.

Mieti myös, miten itse gradun tekemisestä voisi tehdä hauskaa. Voisitko kirjoittaa sellaisessa paikassa, josta pidät? Olisiko gradun tekeminen mukavampaa jonkun toisen ihmisen kanssa (yhteisgraduna tai omia graduja samassa kahvilan pöydässä tehden)? Voisitko palkita itsesi jokaisesta gradun parissa viettämästäsi tunnista esimerkiksi kahdella tunnilla jotain sellaista, mistä todella pidät? Miten voisit tehdä gradun tekemisestä ihan järjettömän hauskaa?

6) Mieti jo tänään, mitä teet huomenna
Usein meitä ei niinkään pelota jonkin asian tekeminen vaan hyppy tuntemattomaan, se, että emme tiedä, mitä on edessä tai mitä meidän pitäisi tehdä. Tähän voi auttaa se, että mietit jokaisen päivän lopuksi jo valmiiksi, mitä seuraavana työpäivänä teet. Määrittele itsellesi jokin konkreettinen, pieni tehtävä ja kirjoita se ylös. Kun olet seuraavana päivänä tuon tehtävän tehnyt, olet vapaa tekemään jotain aivan muuta.

7) Kerro kaikille, että teet gradua
Älä sano, että olet aloittamassa gradun tekemistä, vaan kerro kaikille, että teet gradua. Ole graduntekijä. Kerro gradunteon hyvistä ja huonoista puolista. Puhu gradunteon autuudesta. Katso itseäsi peilistä ja sano ääneen: “Olen graduntekijä. Tosin en kovin kauan, koska graduni on jo hyvää vauhtia valmistumassa.”

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin toinen osa. Löydät artikkelin ensimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Tämä kahden artikkelin sarja tarkastelee gradun kirjoittamista kirjoittamisen kuuden osa-alueen näkökulmasta. Tavoitteena on hahmottaa, mitä kaikkea gradun kirjoittamiseen liittyy. Kirjoittamisen kuusi osa-aluetta ovat:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin näistä kolmea ensimmäistä, ja tässä osassa käydään läpi kolme jälkimmäistä.

4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
Aina kun kirjoitamme jotain yksittäistä tekstiä, kirjoitamme aina samalla jonkin tietyn tekstilajin edustajaa. Oli kyseessä sitten työhakemus, sähköposti, tekstiviesti, Facebookin statuspäivitys, runo, romaani, ylioppilasaine, opiskeluessee tai sitten gradu, tiedämme, että tekstin pitää olla tietyn tyyppinen. Sille on erilaisia vaatimuksia, ja sen tulee jollain tavalla muistuttaa muita saman tekstilajin edustajia. Opimme kirjoittamaan erilaisia tekstejä paljolti tarkkailemalla muita saman tekstilajin edustajia, mutta saatamme saada myös ohjausta ja opastusta joihinkin tärkeisiin tesktilajeihin.

Gradun kohdalla kirjoittaminen tekstilajin tuottamisena tarkoittaa ensinnäkin sitä, että gradulla on tietynlaisia muodollisia vaatimuksia, jotka meidän täytyy selvittää. Gradussa pitää olla suurin piirtein tietty määrä sivuja, siinä tulee olla kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Siinä tulee olla tietynlainen rakenne, ja lukujen ja alalukujen otsikoinninkin pitää olla tietynlainen. Voi jopa olla, että marginaalien leveys on määrätty.

Graduntekijänä sinun täytyy siis selvittää, minkälainen tekstilaji gradu oikein onkaan. Tämän voi tehdä periaatteessa kolmella tavalla: lukemalla ja selailemalla valmiita graduja, lukemalla oppaita tai kysymällä joltain toiselta. Voi olla, että kannattaa tehdä kaikkea kolmea.

Opinnäytteet ovat siitä kummallisia tekstilajeja, että niitä kirjoittaessamme olemme aina aloittelijoita. Opinnäyte on hyvin tärkeä teksti, mutta sellainen tehdään yleensä vain kerran. Aloittaessamme emme oikein tiedä, minkälainen teksti meidän pitäisi kirjoittaa.

Tekstilaji sekä sen piirteet ja vaatimukset ovat läsnä gradun kirjoittamisessa monella muullakin tavalla kuin sivumäärälle tai marginaaleille asetettuina vaatimuksina. Gradu on tieteellinen teksti, ja siltä vaaditaan hieman samanlaista tyyliä ja retoriikkaa kuin muiltakin tieteellisiltä teksteiltä. Myös tämä asia voi hämmennystä ja epävarmuutta. Joskus graduntekijät ajattelevat esimerkiksi, että gradussa ei saa käyttää minä-sanaa. Tekstin pitäisi olla jotenkin persoonattomampaa. No, jos ohjaajasi ei halua graduusi minä-sanoja, jätä ne pois. Itse en olisi niin ehdoton.

On kuitenkin selvää, että gradussa vaadittu tyyli ja argumentointi ei ole aivan samanlaista kuin monissa muissa tekstilajeissa. Samoin gradussa ja muissa tieteellisissä teksteissä on erityiset konventiot esimerkiksi siihen, miten liität oman tekstisi muihin teksteihin, esimerkiksi lähdekirjallisuuteen. Sinun täytyy siis ehdottomasti miettiä gradultasi vaadittua tyyliä, katsoa muista teksteistä mallia ja kysyä ohjeita.

5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
Kirjoittaminen mielletään usein helposti yksinäiseksi puurtamiseksi, ja yleensä siihen tietysti sisältyykin vaiheita, jolloin istut yksin tietokoneen ääressä tuottamassa tekstiä. Tämä on kuitenkin vain kirjoittamisen yksi puoli. Gradun kirjoittaminen on myös sosiaalista toimintaa, monella eri tavalla samanaikaisesti.

Ensinnäkin gradun kirjoittamiseen liittyy erilaisia sosiaalisia tavoitteita. Kirjoitamme opinnäytteen saadaksemme tutkinnon ja esimerkiksi muuttaaksemme asemaamme työnhaussa. Gradun tekemiseen liittyy siis erilaisia sosiaalisia odotuksia ja latauksia.

Toisaalta emme kirjoita gradua tyhjiössä vaan tietyssä yhteisössä: omalle laitoksellemme, omassa yliopistossamme tai korkeakoulussamme ja myös oman alamme kansallisessa tai jopa kansainvälisessä yhteisössä. Näissä yhteisöissä on omanlaisia tapoja ja gradulle asetettuja odotuksia. Vaikka yksittäisellä gradulla ei välttämättä ole paljon lukijoita, on niitä aina kuitenkin jokunen. Kirjoitamme graduamme siis konkreettisesti myös tietyille ihmisille.

Lopulta gradun kirjoittamiseen sisältyy myös erilaisia kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita, tapaamisia toisten ihmisten kanssa. Ainakin käymme tapaamassa ohjaajaamme sekä osallistumme mahdolliseen graduseminaariin. Näissä tilanteissa toimiminen vaatii myös tietynlaisia sosiaalisia taitoja. Nekään eivät ole itsestään selviä, sillä emme välttämättä ole vastaavanlaisissa tilanteissa koskaan aiemmin olleet.

6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa
Kuudes ja viimeinen kirjoittamisen osa-alue on kirjoittamisen sosiopoliittisuus. Sen lisäksi, että kirjoittaminen on toimintaa yhteisössä, ihmisten kanssa, tuossa yhteisössä on olemassa erilaisia valtarakenteita, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta asialta muttei sitä todellisuudessa ole.

Ensinnäkin tämä tarkoittaa sitä, että sinä ja ohjaajasi ette ole tasa-arvoisia. Ohjaaja pystyy päättämään gradusi hyväksymisestä ja arvosanasta, ja hän pystyy myös vaikuttamaan opintoihisi muilla tavoin. Voit esimerkiksi tehdä gradussasi vaikka minkälaisia ratkaisuja halusi mukaan, mutta ohjaaja viime kädessä päättää, ovatko ne hyväksyttäviä.

Ohjaaja on tässä asetelmassa instituution edustaja. Hänen velvollisuutenaankin on valvoa, että gradusi täyttää ne vaatimukset, jotka yhteisö sille asettaa. Viime kädessä yhteisö päättää oletko sinä ja gradusi yhteisön myöntämän tutkinnon ja arvonimen arvoisia. Vaikka tämä valta-asetelma ei johtaisikaan väärinkäytöksiin, on selvää, että se vaikuttaa kirjoittamiseen monella tavalla. Et voi graduntekijänä toimia täysin niin kuin haluat vaan sinun on luovittava omien halujesi sekä ohjaajan ja yhteisön vaatimusten välissä.

Se, että sinuun graduntekijänä kohdistuu valtaa, ei kuitenkaan tarkoita, ettei sinulla itselläsi olisi valtaa. Jokaisella kirjoittajalla on. Myös tämän asian kanssa on tultava sinuiksi. Sinä päätät, minkälaisista asioista kirjoitat ja miten niistä kirjoitat. Tämä valta tuo myös sinulle vastuuta: Seisotko kirjoittamasi takana? Onko kirjoittamasi parhaan tietosi valossa totta? Ja vaikka valtarakennelmat sinuun graduntekijänä vaikuttavatkin, voit myös tuohon valtarakennelmaan itse vaikuttaa.

Myös tämä kirjoittamisen osa-alue on hyvin haastava. On ensinnäkin havaittava, mitä erilaisia valtarakennelmia on läsnä ja miten ne sinuun vaikuttavat. Tämän jälkeen on osattava toimia järkevästi.

Lopuksi
Esittelin eräällä gradun kirjoittamisen kurssilla tässä artikkelissa käsittelemiäni ajatuksia. Lopuksi kysyin kurssilaisilta, miltä tämä heistä vaikuttaa. Erään opiskelijan vastaus tuli nopeasti: ”Ahdistavalta!”

Edellä esittelemäni luettelo on kieltämättä hyvin pitkä. Gradun kirjoittajan on hallittava valtava määrä asioita. Tässäkin tapauksessa tieto voi aluksi lisätä tuskaa. Toisaalta ajattelen kyllä, että näiden kaikkien gradun kirjoittamisen osa-alueiden hahmottaminen on loppujen lopuksi helpottavaa. Alueita ja vaatimuksia on toki monta, mutta silti niitä on vain rajallinen määrä. Lisäksi osassa olet jo valmiiksi hyvä, eikä kaikessa edes koskaan tarvitse olla hyvä. Gradun kirjoittaminen on mahdollista, vaikka kaikki edellä mainittu ei loistavasti sujuisikaan. Aina voit myös pyytää apua ja neuvoja.

Gradun kirjoittamisen jakaminen tällä tavoin eri osa-alueisiin saattaa auttaa myös hahmottamaan erilaisia ongelmia paremmin. Jos gradun tekeminen ei suju, voit edellä esitellyn jaottelun avulla pohtia, mihin ongelmat liittyvät. Ehkäpä sinulla on vaikeuksia hallita prosessia: et ehkä saa itseäsi työskentelemään sujuvasti tai ehkäpä et edes hahmota, mitä kaikkea sinun pitäisi tehdä. Vastaavasti ongelma voi liittyä luovuuteen: istut joka päivä tietokoneen ääressä mutta et saa mitään aikaiseksi. Tai sitten ongelmasi saattavat liittyä kirjoittamisen sosiaaliseen puoleen: et ehkä uskalla hakea ohjausta tai et osaa tehdä sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos pystyt pilkkomaan ongelmaa tällä tavoin, voi olla paljon helpompi etsiä sille ratkaisua. Gradun kirjoittaminen ei enää ole epämääräinen möykky, joka ei vaan suju. Ymmärrät, että jotkin tietyt asiat siinä eivät suju, ja niihinkin on mahdollista etsiä ratkaisuja.

Tämä artikkeli on eräänlaista gradun kirjoittamisen taustateoriaa. Sen tavoitteena on auttaa paremmin hahmottamaan, mitä gradun kirjoittaminen oikein on. Toivon, että tekstini herättää ajatuksia ja antaa myös työkaluja gradusi työstämiseen. Kuulisin mielelläni aiheesta myös kommentteja: Mikä jäi epäselväksi? Mistä tuntui olevan hyötyä? Mistä olet eri mieltä?

Seuraavaksi voit lukea esimerkiksi nämä artikkelit:
Gradun aloittaminen
Gradun suunnitteleminen

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Englantilainen kirjoittamisen tutkija Roz Ivanič on hahmotellut erilaisia kirjoittamiskäsityksiä tai kirjoittamisen osa-alueita. Ivaničin mukaan ihmisten käsitykset kirjoittamisesta voidaan palauttaa seuraavaan kuuteen ajatukseen:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Jotkut ajattelevat kirjoittamisen olevan ensisijaisesti luovaa työtä, toiset taas pitävät kirjoittamisessa tärkeimpänä esimerkiksi kielitaitoa ja kieliopin hallintaa. Todellisuudessa kirjoittaminen on kuitenkin aina samanaikaisesti kaikkea edellä mainittua. Joskus painottuu jokin tietty osa-alue, joskus taas jokin toinen.

Olen esitellyt näitä kirjoittamiskäsityksiä varsin laajasti kirjassani Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, joskin hyvin yleisellä tasolla. Tässä artikkelissa tarkoitukseni on hahmotella, mitä nämä tarkoittavat gradun kirjoittamisen näkökulmasta.

1) Kirjoittaminen on taitoa
Minkälaisia ”taitoja” gradun tekemiseen vaaditaan? Gradun kirjoittamisen, kuten kaiken muunkin kirjoittamisen, taustalla on kielitaito. Kaikilla suomalaisen koulun käyneillä on peruskielitaito, joka riittää myös gradun kirjoittamiseen. Jos kirjoittaa graduaan vieraalla kielellä, kielitaito ja kieliopin hallinta voivat aiheuttaa haasteita, mutta useimmille graduntekijöille itse kielitaito ei ole kynnyskysymys gradun kirjoittamisessa.

Kielitaitoa sivuaa kuitenkin myös toinen taito, nimittäin oikeakielisyyteen ja oikeinkirjoitukseen liittyvät taidot. Tämä osa-alue aiheuttaa ahdistusta monille graduntekijöille. Viimeistään gradua tehdessä saattaa tulla selväksi, että suomen kielen pilkkusäännöt ovatkin jääneet hieman epäselviksi. Joskus seminaarissa saatu palaute saattaa myös keskittyä tähän kirjoittamisen osa-alueeseen, sillä sääntöihin ja konventioihin liittyviä asioita on turvallista kommentoida.

Gradun kirjoittamisen erityistaitoja ovat puolestaan tietyt tieteellisen kirjoittamisen konventiot, erityisesti lähdeviitteiden merkintä ja ylipäätään viittaamisen periaatteet. Niissä on omanlaiset sääntönsä, jotka on gradua tehdessä osattava. Periaatteessa säännöt ovat yksiselitteisiä ja ne joko osaa tai sitten ei. Tämä ei tietysti välttämättä tarkoita, että säännöt olisivat ihan yksinkertaisia tai aina edes loogisia.

Edellä mainittujen taitojen lisäksi gradun kirjoittamiseen vaaditaan jonkin verran myös tekstinkäsittelytaitoja. Elämän tekee paljon helpommaksi, jos osaa esimerkiksi laatia graduunsa automaattisen sisällysluettelon tai käyttää tekstinkäsittelyohjelman tyylejä ja muotoiluja. Nämä ovat nykyaikaiseen kirjoittamiseen liittyviä teknisiä taitoja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole kaikille itsestään selviä.

Gradun tekemisessä vaaditaan tietenkin myös erilaisia tutkimuksen tekemiseen liittyviä taitoja, olipa kyseessä sitten haastattelujen tekeminen, aineiston litteroiminen ja analysoiminen tai vaikkapa työskentely laboratoriossa. Nämä taidot ovat hyvin ala- ja tutkimusmenetelmäkohtaisia, mutta luonnollisesti nämäkin taidot on jostain omaksuttava.

2) Kirjoittaminen on luovuutta
Kirjoittamisen taitoon liittyy helposti monenlaisia paineita: joko osaat tai sitten et. Luovuuteen sen sijaan yhdistämme helpommin positiivisia mielikuvia. Silti kovin moni ei kuitenkaan heti yhdistä gradun tekemistä ja luovuutta toisiinsa. Joskus voi tuntua, että ne ovat suorastaan toistensa vastakohtia. Tämä on kuitenkin harhaa. Luovuus on osa kaikkea kirjoittamista, myös gradun kirjoittamista. Tavoitteena on saada aikaiseksi jotain sellaista, jota aiemmin ei ollut olemassa, toisin sanoen luoda uutta.

Luovuus korostuu erityisesti graduprosessin alkuvaiheessa, kun gradulle täytyy keksiä aihe. Luovuutta tarvitaan myös itse gradun sisällön ideoinnissa ja suunnittelussa. Myös tämä kirjoittamisen osa-alue, uuden luominen voi tuottaa toisille paljon ahdistusta, mutta oman luovuuden ruokkimiseen ja käyttöön on monenlaisia apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi miellekartan eli mind mapin tekeminen ja erilaiset vapaan kirjoittamisen tekniikat.

Lopulta varsin paljon luovuutta ja rohkeuttakin vaatii se, että tuottaa graduun omaa kontribuutiota, omalla äänellä. Gradussa pitäisi sanoa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin sanottu, tai ainakin siinä pitäisi sanoa jotain jollain uudella tavalla. Tämä voi monesta tuntua valtavalta haasteelta.

3) Kirjoittaminen on prosessi
Gradun tekeminen on aina myös prosessi. Se voi olla pitkä tai lyhyt prosessi, se voi olla helppo tai vaivalloinen prosessi. Joka tapauksessa se on kirjoitusprosessi, joka on todennäköisesti ajallisesti pidempi kuin mikään aiemmin tekemäsi.

Prosessin hallintaan kuuluu ensinnäkin se, että hahmottaa, minkälaisista vaiheista gradun kirjoittaminen koostuu sekä miten nuo vaiheet liittyvät toisiinsa. Gradun tekemisessä myös limittyvät monenlaiset prosessit toisiinsa. Esimerkiksi kirjoitusprosessi ja tutkimusprosessi liittyvät toisiinsa mutta ovat myös osittain erillisiä. Käyt gradunteon aikana läpi myös jonkinlaisen psykologisen tai emotionaalisen prosessin. Gradusi valmistuttua et ole enää sama ihminen kuin sitä aloittaessasi. Lisäksi graduprosessisi sivuaa muita ihmisiä, esimerkiksi ohjaajaasi tai perheenjäseniäsi, ja myös esimerkiksi vuoden kestävä graduseminaari on oma prosessinsa.

Kaikki tämä vaatii jonkinlaisia projektinhallinnan taitoja: suunnittelua, aikatauluttamista ja seurantaa sekä lisäksi välillä myös raakaa työtä. Voit siis joutua opettelemaan tehokkaampia työskentelytapoja: miten saat itsesi aamuisin sängystä tietokoneen ääreen tai miten voit lukea nopeasti ja tehokkaasti. Tämä kaikki voi olla haastavaa, etenkin jos et ole joutunut näitä asioita aiemmin kovin paljon miettimään. Lisäksi gradun tekemisessä erityisen haastavaa on se, että olet siitä paljolti yksin vastuussa. Kukaan ei tule sinua valitettavasti koneen äärelle komentamaan.

Edellä esitelty luettelo gradun kirjoittamisen osa-alueista voi alkaa tuntua jo loputtomalta. Todellisuudessa olemme päässeet vasta kutakuinkin puoliväliin. Loppujen gradun kirjoittamisen osa-alueiden käsittely jatkuukin artikkelin toisessa osassa.

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin ensimmäinen osa. Löydät artikkelin jälkimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

« Edellinen sivu