Kahdeksan askelta graduun

Joskus voi olla vaikea hahmottaa, mikä on kaikkein tärkeintä gradun tekemisessä. Gradutakuu-kirjani on yritykseni jonkinlaiseksi kokonaisesitykseksi gradun tekemisestä. Aivan sen lopussa esittelen kahdentoista askeleen ohjelman gradun kirjoittamiseen.

Ajattelin tässä blogissa pistää vielä paremmaksi ja tarjota teille kahdeksan askelta, jotka johtavat valmiiseen graduun. Näitä askelia seuraamalla gradusi valmistuu vääjäämättä!

1) Mieti tarkasti, miksi teet gradun
Mieti ensin, oletko varmasti sitä mieltä, että haluat tehdä gradun. Vai onko tuo sittenkin jonkun muun esittämä vaatimus?

Ohjaajasi on varmasti sitä mieltä, että sinun pitää tehdä gradu. Ehkäpä vanhempasi ovat myös sitä mieltä, että gradun olisi aika valmistua. Ja maamme hallituksen mielestä sinun tulisi ehdottomasti valmistua pian ja lunastaa paikkasi kunnon kansalaisena. Mutta haluatko sinä tehdä gradun?

Jos teet gradua vain siksi, että jonkun muun mielestä sinun pitää sellainen tehdä, motivaatiosi tulee todennäköisesti loppumaan jossain vaiheessa. Tällöin haaskaat omaa aikaasi sekä myös mahdollisesti muiden ihmisten aikaa.

Mieti siis, miksi sinä teet gradun. Mieti kaikkia niitä hyviä seurauksia, joita gradun valmistumisesta seuraa. Tällaisia syitä saattavat olla esimerkiksi seuraavat:

Voit hakea parempia töitä.
Voit hakea vakituista virkaa.
Sinulla on hyvä syy pyytää lisää palkkaa.
Saat keskeneräisen projektin valmiiksi ja voit tehdä jotain ihan muuta.
Voit näyttää sukulaisillesi.

Jatka tätä listaa omilla syilläsi. Mieti, miksi sinä teet gradun.

2) Tee päätös
Päätä tehdä gradu. Älä ajattele “Teen gradua.” Ajattele pikemminkin “Teen gradun.” Tai mieluiten esimerkiksi “Graduni valmistuu vuoden loppuun mennessä.”

Tee päätös tehdä gradusi valmiiksi, vaikka kohtaisitkin vaikeuksia. Palaa tuohon päätökseen yhä uudestaan. Vakuuta itsesi siitä, että gradusi valmistuu.

3) Aloita kirjoittaminen heti ja jatka sitä loppuun asti
Aloita kirjoittaminen heti, vaikket tietäisi vielä lainkaan, mitä kaikkea sinun pitää tehdä. Aloita esimerkiksi kirjoittamalla ylös kaikki, mitä jo tiedät gradusi aiheesta. Jos et vielä tiedä gradusi aihetta, kirjoita aiheen valitsemisesta. Voit myös aloittaa tutkimussuunnitelman tekemisen tai aloittaa suunnittelemisen esimerkiksi täällä esitellyn mallin avulla. Pääasia on, että aloitat.

Gradun tekeminen on ensisijaisesti kirjoittamista. Gradusi valmistuu vain, jos saat tuotettua, oppiaineestasi ja oppilaitoksestasi riippuen, noin 40-80 sivua tekstiä. Mitä nopeammin aloitat, sitä parempi.

Joudut kyllä graduprosessisi aikana tekemään muutakin kuin kirjoittamaan, esimerkiksi lukemaan ja tekemään jonkinlaista tutkimustyötä. Aloita silti kirjoittamalla ja jatka kirjoittamista muiden työvaiheiden aikana. Vain niin saat gradusi valmiiksi.

Ainoa asia, joka estää graduasi valmistumasta, on gradun tekemisen lopettaminen. Jatka kirjoittamista siis silloinkin, kun mielesi tekisi lopettaa.

4) Käytä rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja
Nämä kaksi käsitettä eivät ehkä ole kaikille tuttuja. Ne ovat mielestäni kuitenkin hyvin tärkeitä.

Rituaalit ovat toistuvia, aikaan ja paikkaan sidottuja toimintoja. Gradun kirjoittamisen kohdalla ne voivat olla esimerkiksi, että kirjoitat joka aamu kahden tunnin ajan graduasi tai että lauantait on varattu gradun tekemiseen.

Se, minkälaisia rituaaleja pystyt määrittelemään, riippuu tietysti elämäntilanteestasi. Oleellista olisi, että et koko ajan joudu miettimään, milloin graduasi teet. Voit katsoa kalenteristasi, milloin on graduteon aika

Katalyyttiset mekanismit ovat puolestaan asioita, jotka tekevät aikomuksista totta. Klassinen katalyyttinen mekanismi on deadline. Jos teksti on pakko lähettää eteenpäin, se tulee myös tehtyä.

Katalyyttiset mekanismit voivat olla hyvin erilaisia. Erilaisten deadlinejen lisäksi graduntekoon soveltuvia katalyyttisiä mekanismeja ovat vaikkapa palkaton opiskeluvapaa töistä tai yliopiston tutkimusasemalla vietetty viikon tai kahden intensiivijakso, jonka ajan keskityt yksinomaan graduun. Sellaista varten voi hakea stipendiä, mutta todellisuudessa perustutkinto-opiskelijan on hyvin edullista asua ainakin Helsingin yliopiston tutkimusasemilla vaikkapa omalla kustannuksella, jos asemilla vain on tilaa.

Minulle toimiva asia ja eräänlainen katalyyttinen mekanismi väitöskirjanteon alkuvaiheessa oli kannettava tietokone, joka mahdollisti työskentelyn missä vain. Myös Pomodoro-tekniikan voi laskea katalyyttiseksi mekanismiksi.

Mieti, miten voisit parhaiten soveltaa rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja omaan työskentelyysi. Lisää tietoa niistä löytyy graduoppaastani ja katalyyttisistä mekanismeista lisäksi täältä.

5) Hae vertaistukea
Akateemista kirjoittamista tutkinut amerikkalainen psykologi Robert Boice on yksi niistä henkilöistä, jotka korostavat sosiaalisen kontaktin merkitystä kirjoittamisessa. Hänen mukaansa sosiaalinen vuorovaikutus on hyvin tärkeä tekijä menestyksekkään kirjoittamisen taustalla.

Muilta graduntekijöiltä voit ensinnäkin saada erilaisia käytännön vinkkejä. Toisaalta yksinkertaisesti arjen jakaminen sekä onnistumisista ja vaikeuksista keskusteleminen on hyvin tärkeää. Gradun tekeminen alkaakin tuntua suhteellisen normaalilta toiminnalta, kun on säännöllisesti tekemisissä muiden samaa projektia toteuttavien kanssa.

Koeta siis liittoutua yhteen opiskelukavereidesi kanssa ja tehdä graduprojektista yhteinen. Voitte esimerkiksi tehdä graduanne samassa kirjastossa tai kahvilassa. Tai sitten voitte järjestää säännöllisesti tapaamisia, joissa puitte edistymistänne.

Yksi helppo ja erinomainen tapa saada vertaistukea on Gradutakuun keskustelupalsta. Liity mukaan keskusteluun muiden graduntekijöiden kanssa.

6) Hae palautetta
Hae aktiivisesti palautetta gradutekstistäsi koko prosessin ajan. Tämä on kaikkein yksinkertaisin tapa viedä tekstiä eteenpäin.

Palautteen hakeminen luo ensinnäkin sosiaalisen paineen tuottaa tekstiä: jos olet pyytänyt joltain kommentteja tekstistäsi, sinun on tuo teksti ensin tuotettava. Toisaalta ulkopuolisen näkökulma on usein juuri se asia, joka auttaa sinua eteenpäin. Tämä unohtuu usein helposti erityisesti silloin, kun kirjoittaminen ei suju.

Voit tietysti hakea palautetta ohjaajaltasi, mutta älä ajattele, että tämä on ainoa vaihtoehto. Voit pyytää apua myös muilta opettajilta tai vaikkapa joltain gradunsa jo tehneeltä ystävältäsi. Voitte myös antaa palautetta toisen graduntekijän kanssa toistenne teksteistä.

Palautteen antaminen voi olla aika työlästä. Älä siis pidä itsestäänselvänä, että kaikki ovat koko ajan valmiita sinulle palautetta antamaan. Kysy kuitenkin rohkeasti, ja osoita, että arvostat sitä, että toinen näkee vaivaa puolestasi.

7) Ota aktiivinen ote ongelmiin
Gradunteossa eteen tulee väistämättä erilaisia ongelmia. Osa niistä on yksinkertaisesti asioita, jotka on ratkaistava, jotta gradu voi valmistua. Ne kuuluvat ikään kuin automaattisesti graduntekoon ja sen prosessiin.

Toisaalta on myös hyvin yleistä, että erilaiset negatiiviset tunteet saavat jossain gradunteon vaiheessa vallan. Motivaatiosi saattaa olla hukassa, epäilet omaa kykyäsi tai esimerkiksi pelko arvostelusta lamaannuttaa työskentelyn.

Koeta olla tällaisissa tilanteissa aktiivinen. Kerro ongelmista jollekin sellaiselle, jolle voit uskoutua. Palaa ensimmäiseen askeleeseen ja mieti, miksi olet tähän hommaan ryhtynyt. Kirjoita tunteistasi. Pura ajatuksiasi ja tunteitasi Gradutakuun keskustelupalstalla. Ja jos ongelmat tuntuvat erityisen hankalilta, käänny ammattilaisen puoleen. Tällaisia ovat vaikkapa oppilaitosten opintopsykologit tai yksityiset terapeutit.

Lisää ideoita ongelmien työstämiseen löydät täältä.

Muista, että apua on kyllä saatavilla. Kukaan ei kuitenkaan tajua sitä sinulle tarjota, jos et pyydä.

8) Jätä gradu
Tämä on gradunteon viimeinen askel. Orientoidu siihen jo alkuvaiheessa. Gradun on tarkoitus todellakin valmistua. Älä epäröi vaan jätä gradu.

Jätä gradu, vaikka se ei olisi aivan niin hyvä, mihin ajattelit pystyväsi. Jätä gradu, jos mielestäsi sinun on jo aika tehdä jotain aivan muuta. Gradun jättämisestä alkaa seuraava elämänvaihe

—

Edellä on esitelty kahdeksan askelta, joiden uskon olevan keskeiset gradunteossa. Paljon muutakin tärkeää tietysti on. Kahlaa tämän blogin artikkeleita läpi ja lue eri teemoista lisää.

Kahdeksan askelta on jo melkoinen tiivistys gradunteosta. Jos sekin tuntuu liian monimutkaiselta mallilta, löydät vieläkin yksinkertaisemman mallin täältä.

Gradu valmiiksi 20 viikossa

Gradun ohjaamisessa on käytössä eri oppilaitoksissa ja aineissa monenlaisia malleja. Käytännössä on paljolti ohjaajan vallassa, miten ohjaus järjestetään. Toisaalta varmasti myös graduntekijän oma aktiivisuus vaikuttaa siihen, milloin ja miten usein ohjausta järjestyy.

Kuulin mielenkiintoisesta kokeilusta, joka tehtiin kaukaisella 1990-luvulla Tampereen yliopiston suomen kirjallisuuden oppiaineessa. Kokeilussa graduntekijät saivat ohjausta kerran viikossa 20 viikon ajan. Ehtona oli, että gradu myös valmistuu tuona aikana.

Kokeilu oli ilmeisen menestyksekäs. Kuudesta mukana olleesta opiskelijasta neljä sai gradunsa valmiiksi 20 viikon määräajassa. Vanhoissa tutkintovaatimuksissa graduhan oli yleensä juuri 20 opintoviikon laajuinen suoritus. En osaa sanoa, mikä on gradujen keskimääräinen valmistumisaika Suomessa, mutta se on varmasti jotain aivan muuta kuin 20 viikkoa.

Kokeilun käytännöissä on mielestäni monta hyvää puolta, jotka jäävät normaalisti gradunohjauksesta usein uupumaan:

1) Opiskelijat ovat viikoittain tilivelvollisia ohjaajalle
2) Opiskelijat saavat välittömästi palautetta tekstistään tai muusta työskentelystään
3) Ohjelma on suunnitelmallinen ja sen puitteet on etukäteen tarkasti sovittu
4) Gradulla on lopullinen deadline

Juuri näiden tekijöiden on kerta toisensa jälkeen todettu olevan tuotteliaan ja tyydyttävän kirjoittamisen taustalla. Nopean palautteen ja suunnitelmallisuuden merkityksestä puhuvat esimerkiksi Robert Boice ja Mihaly Csikszentmihalyi. Myös Maisterihautomon menestyksekkään toiminnan keskeinen periaate oli nopea palaute.

Pysyvää käytäntöä ei tästä mallista tullut Tampereellekaan. Ilmeisesti sen ajateltiin vaativan liikaa resursseja ohjaajilta. Uskoisin kuitenkin, että tällainen satsaus ohjaukseen voisi lopulta vähentää resurssien tarvetta, sillä viivästyneet gradut vievät aikaa opiskelijoiden lisäksi myös ohjaajilta.

Miltä tämä kokeilu sinusta kuulostaa? Lähtisitkö mukaan, jos sinun pitäisi sitoutua siihen, että gradusi todella valmistuu 20 viikossa?

Työpäivien suunnittelu: Big Rock ja MIT

Mielestäni yksi tärkeimpiä asioita gradun tai muunlaisen opinnäytteen kirjoittamisessa on koko projektin jakaminen pienemmiksi, viikon ja päivän kokoisiksi tehtäviksi ja toisaalta työviikkojen ja -päivien mielekäs suunnittelu.

Olen esitellyt Gradutakuu-kirjassa erilaisia apuvälineitä työskentelyn suunnitteluun, esimerkiksi työpäivien jakamisen fokuspäiviin, puskuripäiviin ja vapaapäiviin. Toinen, mielestäni myös erittäin hyvä työskentelytapa on suunnitella etukäteen tuleva viikko ja työpäivä jossain määrin valmiiksi.

Voit esimerkiksi suunnitella työviikon aina ensimmäiseksi maanantaina ja kunkin työpäivän aina jokaisen päivän aluksi. Omasta mielestäni vielä toimivampi tapa on kuitenkin suunnitella tuleva työviikko sunnuntai-iltana ja kukin työpäivä edellisenä iltana. Kokeile itse, kumpi vaihtoehto sopii sinulle paremmin.

Miten nuo päivät sitten suunnitellaan? Esittelen kaksi käsitettä, jotka ovat viime aikoina auttaneet ainakin minua. Ne ovat Big Rock ja MIT. Voit keksiä niille suomenkielisetkin vastineet, mutta itse pidän englanninkielisistä nimityksistä.

Big Rock on tulevan viikon ensisijainen tavoitteesi. Jotain konkreettista, jonka aiot saada viikon aikana valmiiksi. Se voi olla tilanteesta riippuen melkein mitä tahansa: keskeisen lähteen lukeminen, tutkimussuunnitelma, ensimmäinen tutkimushaastattelu, viisi sivua alustavaa gradutekstiä tai jotain ihan muuta. Koeta kuitenkin mitoittaa Big Rock oikein: sen tulee olla jotain sellaista, jonka pystyt viikossa mukavasti tekemään ja joka niin vie koko projektiasi hyvin eteenpäin.

On tärkeää, että Big Rock on konkreettinen tavoite, jotain sellaista, jonka toteutumista pystyt arvioimaan yksinkertaisella kyllä–ei-kysymyksellä. Joskus voi olla tarpeen määritellä useampi Big Rock, mutta yksi, selkeä tavoite voi helpottaa keskittymistä.

MIT on puolestaan yhden työpäivän tärkein tehtäväsi. MIT on lyhenne sanoista Most Important Task. Niitä kannattaa olla 1–3.

MIT on jotain sellaista, joka puolestaan vie sinua hieman lähemmäksi Big Rockin toteutumista. Taas kerran pyri konkreettisuuteen: yksi sivu tekstiä, 20 sivua kirjaa luettuna tai jotain vastaavaa. Kirjoita MIT:t ylös paperille tai muistikirjaan. Kun tehtävä on valmis, voit vetää sen muistilistasta yli ja tehdä jotain muuta.

Mikäli mahdollista, yritä tehdä kunkin päivän MIT:t ensimmäiseksi aamulla. Loppupäivä jää näin vapaaksi muille asioille.

Voit työpäivää suunnitellessasi tehdä myös listan muista tärkeistä asioista, joita tulee hoitaa: lähettää se yksi sähköposti tai varata kirjastosta tietty kirja. Voit tehdä nämä pienemmät tehtävät sen jälkeen, kun MIT:t on tehty. Pidä listasi kuitenkin yksinkertaisena äläkä kasaa itsellesi liikaa tehtäviä millekään päivälle. Pääasiallinen tehtäväsi on nyt keskittyä opinnäytteesi saamiseen valmiiksi.

Suunnitelmat ovat suunnitelmia, eivätkä ne aina tietenkään toteudu täydellisesti. Joskus saat tehtyä vain yhden kolmesta MIT:stä, ja joskus viikon suunnitelmat menevät vaikkapa sairastumisen takia kokonaan uusiksi. Koeta pitää päivien suunnitteleminen sopivan rentona ja joustavana, jotta siitä ei tule taas uusi ahdistuksen kohde. Viikon kuluttua voit arvioida onnistumistasi ja tehdä seuraavan viikon suunnitelmat taas toimivammiksi.

Oikein käytettyinä Big Rock ja MIT voivat auttaa tuomaan konkretiaa epämääräiseltä tuntuvaan graduprojektiin.

Mikä on tämän vuoden tavoitteesi?

Näin syksyn ja uuden lukuvuoden aluksi on hyödyllistä käyttää hieman aikaa omien tavoitteiden pohtimiseen.

Elämää voi toki elää ilman tavoitteitakin: mennä aamuisin sinne, minne on luvannut mennä (töihin, kouluun tai muualle), katsoa mitä elämä tuo vastaan. Itse uskon kuitenkin, että omien tavoitteiden säännöllinen miettiminen tekee elämästä sisällökkäämpää. Tavoitteiden avulla voit tehdä elämästäsi sellaisen kuin haluat, sen sijaan, että koko ajan vain reagoisit vastaan tuleviin asioihin.

Seuraavassa on viisi askelta, jotka auttavat sinua hahmottamaan tavoitteitasi paremmin:

1) Tee aivoriihi
Aloita yksinkertaisesti tekemällä lista kaikista asioista, joita haluaisit saavuttaa. Älä pohdi asioiden mielekkyyttä, kirjaa ylös kaikki mieleen tuleva. Kaikkea ei tarvitse edes oikeasti tehdä!

2) Mikä asia muuttaa tänä vuonna kaikkein eniten elämääni?
Tarkastele tekemääsi listaa ja mieti, mikä siinä olevista asioista muuttaisi elämääsi eniten seuraavan vuoden kuluessa. Jotain sellaista, jota todella haluat ja joka todella vaikuttaa elämääsi. Älä hätäile tämän askeleen kanssa. Mieti, mikä olisi todella merkityksellinen tavoite. Sellainen, jonka eteen olet myös valmis työskentelemään.

3) Mitä voin tehdä tässä kuussa tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Jos tavoitteesi on iso, on hyvin tärkeää jakaa se pienempiin tehtäviin. Mieti, mikä voisi olla tämän kuukauden osatavoite. Jokin askel, joka vie sinut lähemmäs päätavoitteesi saavuttamista.

4) Mitä voin tehdä tänään tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Joka päivä voit tehdä jotain pientä ja konkreettista, joka edistää tavoitteesi saavuttamista. Mitä se voisi olla tänään? Jaa tavoitteesi yksittäisiksi tehtäviksi, joiden toteuttaminen ei ole liian vaikeaa. Älä aseta liian kunnianhimoisia päivätavoitteita. Tee jotain pientä ja merkityksellistä.

5) Pidä tavoitteesi koko ajan mielessäsi
Muotoile tavoitteesi muutaman sanan iskulauseeksi tai mantraksi, jota voit toistaa mielessäsi. Teippaa jääkaapin oveen kuva, joka muistuttaa sinua positiivisella tavalla tavoitteestasi. Palauta tämän vuoden tavoitteesi säännöllisesti mieleen. Kun teet valintoja, mieti, edistävätkö ne todella tavoitettasi. Sitä, joka todella muuttaa elämäsi tänä vuonna.

Kaikki edellä olevat askeleet ovat tärkeitä, mutta ehkäpä tärkeintä on miettiä, mikä on se yksi, suuri tavoite tälle vuodelle. Haluamme monia asioita, mutta asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen auttaa meitä todella saavuttamaan haluamiamme asioita.

Tämä on gradun kirjoittamista käsittelevä blogi, joten ehkä ajattelet, että mielestäni tavoitteesi pitää olla gradun valmistuminen. En ajattele lainkaan niin. Tavoitteesi tulee olla jotain sellaista, jota haluat. Voi tietysti olla, että gradusi jollain tavalla liittyy suureen tavoitteeseesi. Yhden tavoitteen miettiminen johtaa usein oivallukseen, että erilaiset tavoitteet liittyvätkin toisiinsa.

Ehkä haluat lisää rahaa, ja gradun tekeminen on yksi asia, joka voi auttaa sinua siinä. Ehkä haluat perustaa oman yrityksen, ja gradu vain ikävällä tavalla roikkuu häiritsemässä tuota todellista tavoitettasi.

Mielestäni on erittäin hyödyllistä pohtia yhtä, keskeistä, suurta, tärkeää tavoitetta tälle vuodelle. Jos sinulla on kuitenkin ehdottomasti monta tärkeää tavoitetta, noudata seuraavia ohjeita:

1) Tee yksi tavoite kerrallaan
Keskity ensin siihen kaikkein tärkeimpään ja palaa muihin esimerkiksi parin kuukauden kuluttua.

2) Tee useampaa asiaa, mutta pidä muut tavoitteet niin yksinkertaisina kuin mahdollista
Mieti, miten voisit karsia muista tavoitteistasi tai yksinkertaistaa niitä

Mieti tänään, minkälaisen haluaisit elämäsi olevan vuoden kuluttua!

Hyviä ohjeita tavoitteiden määrittämiseen ja elämän yksinkertaistamiseen löydät Zen Habits -blogista.

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Englantilainen kirjoittamisen tutkija Roz Ivanič on hahmotellut erilaisia kirjoittamiskäsityksiä tai kirjoittamisen osa-alueita. Ivaničin mukaan ihmisten käsitykset kirjoittamisesta voidaan palauttaa seuraavaan kuuteen ajatukseen:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Jotkut ajattelevat kirjoittamisen olevan ensisijaisesti luovaa työtä, toiset taas pitävät kirjoittamisessa tärkeimpänä esimerkiksi kielitaitoa ja kieliopin hallintaa. Todellisuudessa kirjoittaminen on kuitenkin aina samanaikaisesti kaikkea edellä mainittua. Joskus painottuu jokin tietty osa-alue, joskus taas jokin toinen.

Olen esitellyt näitä kirjoittamiskäsityksiä varsin laajasti kirjassani Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, joskin hyvin yleisellä tasolla. Tässä artikkelissa tarkoitukseni on hahmotella, mitä nämä tarkoittavat gradun kirjoittamisen näkökulmasta.

1) Kirjoittaminen on taitoa
Minkälaisia ”taitoja” gradun tekemiseen vaaditaan? Gradun kirjoittamisen, kuten kaiken muunkin kirjoittamisen, taustalla on kielitaito. Kaikilla suomalaisen koulun käyneillä on peruskielitaito, joka riittää myös gradun kirjoittamiseen. Jos kirjoittaa graduaan vieraalla kielellä, kielitaito ja kieliopin hallinta voivat aiheuttaa haasteita, mutta useimmille graduntekijöille itse kielitaito ei ole kynnyskysymys gradun kirjoittamisessa.

Kielitaitoa sivuaa kuitenkin myös toinen taito, nimittäin oikeakielisyyteen ja oikeinkirjoitukseen liittyvät taidot. Tämä osa-alue aiheuttaa ahdistusta monille graduntekijöille. Viimeistään gradua tehdessä saattaa tulla selväksi, että suomen kielen pilkkusäännöt ovatkin jääneet hieman epäselviksi. Joskus seminaarissa saatu palaute saattaa myös keskittyä tähän kirjoittamisen osa-alueeseen, sillä sääntöihin ja konventioihin liittyviä asioita on turvallista kommentoida.

Gradun kirjoittamisen erityistaitoja ovat puolestaan tietyt tieteellisen kirjoittamisen konventiot, erityisesti lähdeviitteiden merkintä ja ylipäätään viittaamisen periaatteet. Niissä on omanlaiset sääntönsä, jotka on gradua tehdessä osattava. Periaatteessa säännöt ovat yksiselitteisiä ja ne joko osaa tai sitten ei. Tämä ei tietysti välttämättä tarkoita, että säännöt olisivat ihan yksinkertaisia tai aina edes loogisia.

Edellä mainittujen taitojen lisäksi gradun kirjoittamiseen vaaditaan jonkin verran myös tekstinkäsittelytaitoja. Elämän tekee paljon helpommaksi, jos osaa esimerkiksi laatia graduunsa automaattisen sisällysluettelon tai käyttää tekstinkäsittelyohjelman tyylejä ja muotoiluja. Nämä ovat nykyaikaiseen kirjoittamiseen liittyviä teknisiä taitoja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole kaikille itsestään selviä.

Gradun tekemisessä vaaditaan tietenkin myös erilaisia tutkimuksen tekemiseen liittyviä taitoja, olipa kyseessä sitten haastattelujen tekeminen, aineiston litteroiminen ja analysoiminen tai vaikkapa työskentely laboratoriossa. Nämä taidot ovat hyvin ala- ja tutkimusmenetelmäkohtaisia, mutta luonnollisesti nämäkin taidot on jostain omaksuttava.

2) Kirjoittaminen on luovuutta
Kirjoittamisen taitoon liittyy helposti monenlaisia paineita: joko osaat tai sitten et. Luovuuteen sen sijaan yhdistämme helpommin positiivisia mielikuvia. Silti kovin moni ei kuitenkaan heti yhdistä gradun tekemistä ja luovuutta toisiinsa. Joskus voi tuntua, että ne ovat suorastaan toistensa vastakohtia. Tämä on kuitenkin harhaa. Luovuus on osa kaikkea kirjoittamista, myös gradun kirjoittamista. Tavoitteena on saada aikaiseksi jotain sellaista, jota aiemmin ei ollut olemassa, toisin sanoen luoda uutta.

Luovuus korostuu erityisesti graduprosessin alkuvaiheessa, kun gradulle täytyy keksiä aihe. Luovuutta tarvitaan myös itse gradun sisällön ideoinnissa ja suunnittelussa. Myös tämä kirjoittamisen osa-alue, uuden luominen voi tuottaa toisille paljon ahdistusta, mutta oman luovuuden ruokkimiseen ja käyttöön on monenlaisia apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi miellekartan eli mind mapin tekeminen ja erilaiset vapaan kirjoittamisen tekniikat.

Lopulta varsin paljon luovuutta ja rohkeuttakin vaatii se, että tuottaa graduun omaa kontribuutiota, omalla äänellä. Gradussa pitäisi sanoa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin sanottu, tai ainakin siinä pitäisi sanoa jotain jollain uudella tavalla. Tämä voi monesta tuntua valtavalta haasteelta.

3) Kirjoittaminen on prosessi
Gradun tekeminen on aina myös prosessi. Se voi olla pitkä tai lyhyt prosessi, se voi olla helppo tai vaivalloinen prosessi. Joka tapauksessa se on kirjoitusprosessi, joka on todennäköisesti ajallisesti pidempi kuin mikään aiemmin tekemäsi.

Prosessin hallintaan kuuluu ensinnäkin se, että hahmottaa, minkälaisista vaiheista gradun kirjoittaminen koostuu sekä miten nuo vaiheet liittyvät toisiinsa. Gradun tekemisessä myös limittyvät monenlaiset prosessit toisiinsa. Esimerkiksi kirjoitusprosessi ja tutkimusprosessi liittyvät toisiinsa mutta ovat myös osittain erillisiä. Käyt gradunteon aikana läpi myös jonkinlaisen psykologisen tai emotionaalisen prosessin. Gradusi valmistuttua et ole enää sama ihminen kuin sitä aloittaessasi. Lisäksi graduprosessisi sivuaa muita ihmisiä, esimerkiksi ohjaajaasi tai perheenjäseniäsi, ja myös esimerkiksi vuoden kestävä graduseminaari on oma prosessinsa.

Kaikki tämä vaatii jonkinlaisia projektinhallinnan taitoja: suunnittelua, aikatauluttamista ja seurantaa sekä lisäksi välillä myös raakaa työtä. Voit siis joutua opettelemaan tehokkaampia työskentelytapoja: miten saat itsesi aamuisin sängystä tietokoneen ääreen tai miten voit lukea nopeasti ja tehokkaasti. Tämä kaikki voi olla haastavaa, etenkin jos et ole joutunut näitä asioita aiemmin kovin paljon miettimään. Lisäksi gradun tekemisessä erityisen haastavaa on se, että olet siitä paljolti yksin vastuussa. Kukaan ei tule sinua valitettavasti koneen äärelle komentamaan.

Edellä esitelty luettelo gradun kirjoittamisen osa-alueista voi alkaa tuntua jo loputtomalta. Todellisuudessa olemme päässeet vasta kutakuinkin puoliväliin. Loppujen gradun kirjoittamisen osa-alueiden käsittely jatkuukin artikkelin toisessa osassa.

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin ensimmäinen osa. Löydät artikkelin jälkimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

Seuraava sivu »