Kirjoita tiivistelmä ensin

by on lokakuu 13, 2011
in Suunnittelu

Kuva: seanmcgrath (Flickr)

Yksi opinnäytteen kirjoittamiseen tyypillisesti liittyvä vaihe on tiivistelmän eli abstraktin kirjoittaminen. Tiivistelmä kirjoitetaan käytännössä melkein aina silloin, kun tutkielma on valmistunut ja se pitää jättää.

Tiivistelmän kirjoittaminen opinnäyteprojektin lopuksi on käytäntö, jota minun ei ole koskaan tullut mieleenikään kyseenalaistaa. Wendy Laura Belcher sen sijaan kyseenalaistaa sen kirjassaan Writing your journal article in 12 weeks. Hänen mukaansa tiivistelmä kannattaa kirjoittaa kaikkein ensimmäiseksi.

Olenkin nyt väitöskirja-artikkeleitani kirjoittaessani yrittänyt aloittaa juuri tiivistelmän kirjoittamisesta. Täytyy myöntää, että se toimii.

Tiivistelmää kirjoittaessaan joutuu miettimään tarkasti, mistä omassa tutkimuksessa on oikeastaan kyse. Joudut ilmaisemaan hyvin tarkasti ja ytimekkäästi, mikä on tutkimusasetelmasi, miksi tutkimusta teet, miten sen toteutat ja mitkä ovat tutkimuksesi tulokset. Tämä ei tietenkään ole ihan helppoa. Idea onkin siinä, että näiden asioiden miettiminen heti aluksi auttaa sitten varsinaisen tutkielman kirjoittamisessa.

Hyvän tiivistelmän ainekset eroavat tietysti melkoisesti alasta toiseen. Kannattaakin ehkäpä vilkaista hyviä oman alan tiivistelmiä malliksi. Esimerkiksi Helsingin yliopiston E-thesis-palvelusta löytää helposti eri alojen tiivistelmiä. Muista niitä lueskellessasi kuitenkin, että ne eivät kaikki ole hyviä.

Hyvä tiivistelmä ei ole suunnitelma. Hyvä tiivistelmä kertoo esimerkiksi seuraavat asiat:

1) Miksi tutkimus on tehty?
2) Mikä on tutkimuksen mahdollinen teoreettinen tausta?
3) Miten tutkimus on käytännössä tehty, eli mikä on sen metodologia?
4) Mitä ovat keskeiset tulokset?
5) Mitkä ovat pääasialliset todisteet?
6) Mitä johtopäätöksiä tutkimuksesta voi tehdä?

Hyvä tiivistelmä ei sisällä liikaa aineiston esittelyä eikä myöskään sitaatteja tai lähdeviitteitä. Se ei myöskään ole tutkielman johdanto vaan yksinkertaisesti tiivistelmä koko tutkimuksesta.

Kun tiivistelmän kirjoittaa aivan aluksi, joutuu sitä aivan varmasti muokkaamaan myöhemmin. Tarkoitus ei olekaan tehdä heti täydellistä tiivistelmää vaan selventää itselleen tiivistelmän avulla, mistä omassa tutkimuksessa on kyse. Kirjoitapa tiivistelmäsi siis jo tänään.

Tehtävälistalla tehoa työskentelyyn

Kuva: karindalziel (Flickr)

Yksinkertainen tehtävälista voi toisinaan olla tehokas tapa edistää omaa työskentelyä ja tehtävien hallintaa.

Tehtävälistan laatimisessa on monia hyviä puolia. Ensinnäkin se pakottaa hahmottamaan työskentelyä konkreettisiksi tehtäviksi. “Kirjoita gradu” ei ole kovin hyvä tehtävä listalle lisättäväksi. “Kirjoita alaluku 1.2 (= yksi sivu)” tai “Lue Laineen artikkeli” ovat sen sijaan paljon parempia.

Toinen hyödyllinen puoli tehtävälistassa liittyy tietysti siihen, että tehtyjen tehtävien yliviivaaminen listalta on yksinkertaisesti erittäin tyydyttävää! Pelkkä listan olemassaolo voi siis motivoida työskentelyyn. Samalla omaa edistymistä voi tarkastella ihan omin silmin.

Tehtävälistalle voi hahmotella graduntekoon liittyviä tehtäviä, mutta graduntekoa voi tukea sekin, että kirjaa ylös muuhun elämään liittyvät tehtävät. Kun kirjaa ostoslistalle tulevat asiat heti ylös, voi ne sitten unohtaa ja palata gradun pariin.

Erityisen tehokasta voi olla se, että tekee tehtävälistastaan julkisen. Esimerkiksi Gradutakuun keskustelualueella lyyra ja Tiina-Liisa ovat viime päivinä vertailleet tehtävälistojaan ja saaneet myös aika paljon aikaiseksi.

Tehtävälista ei tietenkään vaadi hienoa teknologiaa toimiakseen. Tehtävälistan voi raapustaa vihkoon, suttupaperille tai vaikkapa omaan tekstitiedostoon tietokoneelle. Hyvä tietokonesovellus voi kuitenkin auttaa. Mainio ohjelma tähän tarkoitukseen on esimerkiksi Ta-da List.

Ta-da List on erittäin yksinkertainen, toimiva ja ilmainen ohjelma tehtävälistojen hallintaan. Se ei tietenkään ole paperin tavoin kannettava, mutta toisaalta sen avulla voi tehtävät helposti jakaa eri listoille. Tehtäviä voi myös vaivattomasti muokata ja järjestää uudelleen.

Kokeilepa, olisiko yksinkertaisesta tehtävälistasta apua sinun gradussasi. Testaa Ta-da ja tule keskustelualueelle sitoutumaan tehtäviisi!

Rituaaleista voimaa

by on syyskuu 24, 2010
in Ergonomia ja produktiivisuus

Kuva: visualpanic (Flickr)

Rituaalin käsite on ollut minulle hyödyllinen kirjoittamisessa, muussa työssä ja ihan vapaa-ajallakin. Rituaalin tarkoituksena on tehdä jostain merkityksellisestä toiminnasta automaattista, aikaan ja paikkaan sidottua.

Tällä tavoin meidän ei tarvitse koko ajan miettiä, milloin ja missä jotain teemme. Sen sijaan tiedämme, että kirjoitamme gradua esimerkiksi joka aamu yhdeksästä kahteentoista työpöytämme ääressä tai sitten vaikkapa joka perjantai kirjastossa.

Olen käsitellyt rituaaleja lyhyesti graduoppaassani. Vaikka kaikille rituaalin ajatus ei ehkä sovikaan, gradu on juuri sellainen projekti, jossa siitä voi olla hyötyä.

Voit lukea rituaaleista tarkemmin Suomen Laki -sivustolla julkaistusta kolumnistani.

Kahdeksan askelta graduun

by on kesäkuu 8, 2010
in Gradun osa-alueet

Kuva: L. Marie (Flicker)

Joskus voi olla vaikea hahmottaa, mikä on kaikkein tärkeintä gradun tekemisessä. Gradutakuu-kirjani on yritykseni jonkinlaiseksi kokonaisesitykseksi gradun tekemisestä. Aivan sen lopussa esittelen kahdentoista askeleen ohjelman gradun kirjoittamiseen.

Ajattelin tässä blogissa pistää vielä paremmaksi ja tarjota teille kahdeksan askelta, jotka johtavat valmiiseen graduun. Näitä askelia seuraamalla gradusi valmistuu vääjäämättä!

1) Mieti tarkasti, miksi teet gradun
Mieti ensin, oletko varmasti sitä mieltä, että haluat tehdä gradun. Vai onko tuo sittenkin jonkun muun esittämä vaatimus?

Ohjaajasi on varmasti sitä mieltä, että sinun pitää tehdä gradu. Ehkäpä vanhempasi ovat myös sitä mieltä, että gradun olisi aika valmistua. Ja maamme hallituksen mielestä sinun tulisi ehdottomasti valmistua pian ja lunastaa paikkasi kunnon kansalaisena. Mutta haluatko sinä tehdä gradun?

Jos teet gradua vain siksi, että jonkun muun mielestä sinun pitää sellainen tehdä, motivaatiosi tulee todennäköisesti loppumaan jossain vaiheessa. Tällöin haaskaat omaa aikaasi sekä myös mahdollisesti muiden ihmisten aikaa.

Mieti siis, miksi sinä teet gradun. Mieti kaikkia niitä hyviä seurauksia, joita gradun valmistumisesta seuraa. Tällaisia syitä saattavat olla esimerkiksi seuraavat:

Voit hakea parempia töitä.
Voit hakea vakituista virkaa.
Sinulla on hyvä syy pyytää lisää palkkaa.
Saat keskeneräisen projektin valmiiksi ja voit tehdä jotain ihan muuta.
Voit näyttää sukulaisillesi.

Jatka tätä listaa omilla syilläsi. Mieti, miksi sinä teet gradun.

2) Tee päätös
Päätä tehdä gradu. Älä ajattele “Teen gradua.” Ajattele pikemminkin “Teen gradun.” Tai mieluiten esimerkiksi “Graduni valmistuu vuoden loppuun mennessä.”

Tee päätös tehdä gradusi valmiiksi, vaikka kohtaisitkin vaikeuksia. Palaa tuohon päätökseen yhä uudestaan. Vakuuta itsesi siitä, että gradusi valmistuu.

3) Aloita kirjoittaminen heti ja jatka sitä loppuun asti
Aloita kirjoittaminen heti, vaikket tietäisi vielä lainkaan, mitä kaikkea sinun pitää tehdä. Aloita esimerkiksi kirjoittamalla ylös kaikki, mitä jo tiedät gradusi aiheesta. Jos et vielä tiedä gradusi aihetta, kirjoita aiheen valitsemisesta. Voit myös aloittaa tutkimussuunnitelman tekemisen tai aloittaa suunnittelemisen esimerkiksi täällä esitellyn mallin avulla. Pääasia on, että aloitat.

Gradun tekeminen on ensisijaisesti kirjoittamista. Gradusi valmistuu vain, jos saat tuotettua, oppiaineestasi ja oppilaitoksestasi riippuen, noin 40-80 sivua tekstiä. Mitä nopeammin aloitat, sitä parempi.

Joudut kyllä graduprosessisi aikana tekemään muutakin kuin kirjoittamaan, esimerkiksi lukemaan ja tekemään jonkinlaista tutkimustyötä. Aloita silti kirjoittamalla ja jatka kirjoittamista muiden työvaiheiden aikana. Vain niin saat gradusi valmiiksi.

Ainoa asia, joka estää graduasi valmistumasta, on gradun tekemisen lopettaminen. Jatka kirjoittamista siis silloinkin, kun mielesi tekisi lopettaa.

4) Käytä rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja
Nämä kaksi käsitettä eivät ehkä ole kaikille tuttuja. Ne ovat mielestäni kuitenkin hyvin tärkeitä.

Rituaalit ovat toistuvia, aikaan ja paikkaan sidottuja toimintoja. Gradun kirjoittamisen kohdalla ne voivat olla esimerkiksi, että kirjoitat joka aamu kahden tunnin ajan graduasi tai että lauantait on varattu gradun tekemiseen.

Se, minkälaisia rituaaleja pystyt määrittelemään, riippuu tietysti elämäntilanteestasi. Oleellista olisi, että et koko ajan joudu miettimään, milloin graduasi teet. Voit katsoa kalenteristasi, milloin on graduteon aika

Katalyyttiset mekanismit ovat puolestaan asioita, jotka tekevät aikomuksista totta. Klassinen katalyyttinen mekanismi on deadline. Jos teksti on pakko lähettää eteenpäin, se tulee myös tehtyä.

Katalyyttiset mekanismit voivat olla hyvin erilaisia. Erilaisten deadlinejen lisäksi graduntekoon soveltuvia katalyyttisiä mekanismeja ovat vaikkapa palkaton opiskeluvapaa töistä tai yliopiston tutkimusasemalla vietetty viikon tai kahden intensiivijakso, jonka ajan keskityt yksinomaan graduun. Sellaista varten voi hakea stipendiä, mutta todellisuudessa perustutkinto-opiskelijan on hyvin edullista asua ainakin Helsingin yliopiston tutkimusasemilla vaikkapa omalla kustannuksella, jos asemilla vain on tilaa.

Minulle toimiva asia ja eräänlainen katalyyttinen mekanismi väitöskirjanteon alkuvaiheessa oli kannettava tietokone, joka mahdollisti työskentelyn missä vain. Myös Pomodoro-tekniikan voi laskea katalyyttiseksi mekanismiksi.

Mieti, miten voisit parhaiten soveltaa rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja omaan työskentelyysi. Lisää tietoa niistä löytyy graduoppaastani ja katalyyttisistä mekanismeista lisäksi täältä.

5) Hae vertaistukea
Akateemista kirjoittamista tutkinut amerikkalainen psykologi Robert Boice on yksi niistä henkilöistä, jotka korostavat sosiaalisen kontaktin merkitystä kirjoittamisessa. Hänen mukaansa sosiaalinen vuorovaikutus on hyvin tärkeä tekijä menestyksekkään kirjoittamisen taustalla.

Muilta graduntekijöiltä voit ensinnäkin saada erilaisia käytännön vinkkejä. Toisaalta yksinkertaisesti arjen jakaminen sekä onnistumisista ja vaikeuksista keskusteleminen on hyvin tärkeää. Gradun tekeminen alkaakin tuntua suhteellisen normaalilta toiminnalta, kun on säännöllisesti tekemisissä muiden samaa projektia toteuttavien kanssa.

Koeta siis liittoutua yhteen opiskelukavereidesi kanssa ja tehdä graduprojektista yhteinen. Voitte esimerkiksi tehdä graduanne samassa kirjastossa tai kahvilassa. Tai sitten voitte järjestää säännöllisesti tapaamisia, joissa puitte edistymistänne.

Yksi helppo ja erinomainen tapa saada vertaistukea on Gradutakuun keskustelupalsta. Liity mukaan keskusteluun muiden graduntekijöiden kanssa.

6) Hae palautetta
Hae aktiivisesti palautetta gradutekstistäsi koko prosessin ajan. Tämä on kaikkein yksinkertaisin tapa viedä tekstiä eteenpäin.

Palautteen hakeminen luo ensinnäkin sosiaalisen paineen tuottaa tekstiä: jos olet pyytänyt joltain kommentteja tekstistäsi, sinun on tuo teksti ensin tuotettava. Toisaalta ulkopuolisen näkökulma on usein juuri se asia, joka auttaa sinua eteenpäin. Tämä unohtuu usein helposti erityisesti silloin, kun kirjoittaminen ei suju.

Voit tietysti hakea palautetta ohjaajaltasi, mutta älä ajattele, että tämä on ainoa vaihtoehto. Voit pyytää apua myös muilta opettajilta tai vaikkapa joltain gradunsa jo tehneeltä ystävältäsi. Voitte myös antaa palautetta toisen graduntekijän kanssa toistenne teksteistä.

Palautteen antaminen voi olla aika työlästä. Älä siis pidä itsestäänselvänä, että kaikki ovat koko ajan valmiita sinulle palautetta antamaan. Kysy kuitenkin rohkeasti, ja osoita, että arvostat sitä, että toinen näkee vaivaa puolestasi.

7) Ota aktiivinen ote ongelmiin
Gradunteossa eteen tulee väistämättä erilaisia ongelmia. Osa niistä on yksinkertaisesti asioita, jotka on ratkaistava, jotta gradu voi valmistua. Ne kuuluvat ikään kuin automaattisesti graduntekoon ja sen prosessiin.

Toisaalta on myös hyvin yleistä, että erilaiset negatiiviset tunteet saavat jossain gradunteon vaiheessa vallan. Motivaatiosi saattaa olla hukassa, epäilet omaa kykyäsi tai esimerkiksi pelko arvostelusta lamaannuttaa työskentelyn.

Koeta olla tällaisissa tilanteissa aktiivinen. Kerro ongelmista jollekin sellaiselle, jolle voit uskoutua. Palaa ensimmäiseen askeleeseen ja mieti, miksi olet tähän hommaan ryhtynyt. Kirjoita tunteistasi. Pura ajatuksiasi ja tunteitasi Gradutakuun keskustelupalstalla. Ja jos ongelmat tuntuvat erityisen hankalilta, käänny ammattilaisen puoleen. Tällaisia ovat vaikkapa oppilaitosten opintopsykologit tai yksityiset terapeutit.

Lisää ideoita ongelmien työstämiseen löydät täältä.

Muista, että apua on kyllä saatavilla. Kukaan ei kuitenkaan tajua sitä sinulle tarjota, jos et pyydä.

8) Jätä gradu
Tämä on gradunteon viimeinen askel. Orientoidu siihen jo alkuvaiheessa. Gradun on tarkoitus todellakin valmistua. Älä epäröi vaan jätä gradu.

Jätä gradu, vaikka se ei olisi aivan niin hyvä, mihin ajattelit pystyväsi. Jätä gradu, jos mielestäsi sinun on jo aika tehdä jotain aivan muuta. Gradun jättämisestä alkaa seuraava elämänvaihe

Edellä on esitelty kahdeksan askelta, joiden uskon olevan keskeiset gradunteossa. Paljon muutakin tärkeää tietysti on. Kahlaa tämän blogin artikkeleita läpi ja lue eri teemoista lisää.

Kahdeksan askelta on jo melkoinen tiivistys gradunteosta. Jos sekin tuntuu liian monimutkaiselta mallilta, löydät vieläkin yksinkertaisemman mallin täältä.

Gradu valmiiksi 20 viikossa

by on toukokuu 5, 2010
in Ohjaus

Kuva: mikebaird (Flickr)

Gradun ohjaamisessa on käytössä eri oppilaitoksissa ja aineissa monenlaisia malleja. Käytännössä on paljolti ohjaajan vallassa, miten ohjaus järjestetään. Toisaalta varmasti myös graduntekijän oma aktiivisuus vaikuttaa siihen, milloin ja miten usein ohjausta järjestyy.

Kuulin mielenkiintoisesta kokeilusta, joka tehtiin kaukaisella 1990-luvulla Tampereen yliopiston suomen kirjallisuuden oppiaineessa. Kokeilussa graduntekijät saivat ohjausta kerran viikossa 20 viikon ajan. Ehtona oli, että gradu myös valmistuu tuona aikana.

Kokeilu oli ilmeisen menestyksekäs. Kuudesta mukana olleesta opiskelijasta neljä sai gradunsa valmiiksi 20 viikon määräajassa. Vanhoissa tutkintovaatimuksissa graduhan oli yleensä juuri 20 opintoviikon laajuinen suoritus. En osaa sanoa, mikä on gradujen keskimääräinen valmistumisaika Suomessa, mutta se on varmasti jotain aivan muuta kuin 20 viikkoa.

Kokeilun käytännöissä on mielestäni monta hyvää puolta, jotka jäävät normaalisti gradunohjauksesta usein uupumaan:

1) Opiskelijat ovat viikoittain tilivelvollisia ohjaajalle
2) Opiskelijat saavat välittömästi palautetta tekstistään tai muusta työskentelystään
3) Ohjelma on suunnitelmallinen ja sen puitteet on etukäteen tarkasti sovittu
4) Gradulla on lopullinen deadline

Juuri näiden tekijöiden on kerta toisensa jälkeen todettu olevan tuotteliaan ja tyydyttävän kirjoittamisen taustalla. Nopean palautteen ja suunnitelmallisuuden merkityksestä puhuvat esimerkiksi Robert Boice ja Mihaly Csikszentmihalyi. Myös Maisterihautomon menestyksekkään toiminnan keskeinen periaate oli nopea palaute.

Pysyvää käytäntöä ei tästä mallista tullut Tampereellekaan. Ilmeisesti sen ajateltiin vaativan liikaa resursseja ohjaajilta. Uskoisin kuitenkin, että tällainen satsaus ohjaukseen voisi lopulta vähentää resurssien tarvetta, sillä viivästyneet gradut vievät aikaa opiskelijoiden lisäksi myös ohjaajilta.

Miltä tämä kokeilu sinusta kuulostaa? Lähtisitkö mukaan, jos sinun pitäisi sitoutua siihen, että gradusi todella valmistuu 20 viikossa?

Seuraava sivu »