Gradutakuun parhaat

by on tammikuu 5, 2012
in Gradun osa-alueet

Kuva: alancleaver_2000 (Flickr)

Näin vuodenvaihteen kunniaksi päätin tehdä pienen koosteen tämän sivuston suosituimmista ja tärkeimmistä kirjoitelmista. Samalla tämä artikkeli toimii eräänlaisena johdatuksena Gradutakuun maailmaan. Lue nämä viisi pientä tekstiä ja olet valmis aloittamaan gradusi kirjoittamisen!

Uuden vuoden lupaus: Gradu valmiiksi!
Tämä kirjoitus ilmestyi tasan vuosi sitten ja sai ilmestyttyään eniten lukijoita tämän blogin teksteistä. Teksti on hyvin ajankohtainen myös tänään. Jos tavoitteesi on uuden vuoden kunniaksi tai ihan muuten vain ottaa itseäsi niskasta kiinni ja kirjoittaa gradu, aloita tästä tekstistä.

Motivaatio on seurausta tekemisestä
Me kaikki osaamme kyllä pohtia gradun tekemistä ja ahdistuakin siitä. Ratkaisu on lopulta kuitenkin siinä, että lopettaa liiallisen ajattelun ja aloittaa tekemisen. Tässä artikkelissa on konkreettisia neuvoja aloittamiseen. Motivaatio syntyy sitten vähitellen.

Pomodoro-tekniikalla tehokkuutta ja ajanhallintaa
Tämä artikkeli on tämän sivuston ylivoimaisesti luetuin teksti, ja kahdensadan Facebook-tykkääjänkin raja rikkoontui juuri. Suosio selittyy tietysti sillä, että pomodoro-tekniikasta ovat kiinnostuneet monet muutkin kuin graduntekijät. Tomaatit ovat olleet kuitenkin myös monen graduntekijän pelastus.

Kokoonnummeko puhumaan tutkimuksesta vai tekemään sitä?
Tämä kirjoitus herätti aikanaan aika paljon kiivastakin keskustelua mutta ei sen jälkeen ole ollut yhtä luettu kuin edellä mainitut artikkelit. Minun mielestäni se on kuitenkin tärkeimpiä gradun tekemisestä kirjoittamiani tekstejä. Kyse on nimittäin viime kädessä isosta ideologisesta kysymyksestä: mielestäni opinnäytteen tekemisen pitäisi muuttua henkilökohtaisten taitojen mittaamisesta aidosti yhteisölliseksi projektiksi. Tähän suuntaan yritän viedä gradun tekemistä myös kursseillamme sekä Gradutakuun keskustelualueella.

Gradu valmiiksi kuukaudessa?
Gradutakuu on tietysti paitsi sivusto, myös kirja. Kirjassa on paljon sellaista, mitä tällä sivustolla ei voi olla, ja kirjassa on se hyvä puoli, että sitä voi lukea ilman, että harhautuu surffailemaan muualle netissä. Tämän artikkelin kommenteissa on myös inspiroivia kokemuksia gradunsa valmiiksi saaneilta opiskelijoilta. Niitä löytyy lisää myös tästä artikkelista sekä Gradutakuun keskustelualueelta.

Tule mukaan keskusteluun ja tee omastakin gradustasi yhteisöllinen projekti ja ennen kaikkea valmis!

Kahdeksan askelta graduun

by on kesäkuu 8, 2010
in Gradun osa-alueet

Kuva: L. Marie (Flicker)

Joskus voi olla vaikea hahmottaa, mikä on kaikkein tärkeintä gradun tekemisessä. Gradutakuu-kirjani on yritykseni jonkinlaiseksi kokonaisesitykseksi gradun tekemisestä. Aivan sen lopussa esittelen kahdentoista askeleen ohjelman gradun kirjoittamiseen.

Ajattelin tässä blogissa pistää vielä paremmaksi ja tarjota teille kahdeksan askelta, jotka johtavat valmiiseen graduun. Näitä askelia seuraamalla gradusi valmistuu vääjäämättä!

1) Mieti tarkasti, miksi teet gradun
Mieti ensin, oletko varmasti sitä mieltä, että haluat tehdä gradun. Vai onko tuo sittenkin jonkun muun esittämä vaatimus?

Ohjaajasi on varmasti sitä mieltä, että sinun pitää tehdä gradu. Ehkäpä vanhempasi ovat myös sitä mieltä, että gradun olisi aika valmistua. Ja maamme hallituksen mielestä sinun tulisi ehdottomasti valmistua pian ja lunastaa paikkasi kunnon kansalaisena. Mutta haluatko sinä tehdä gradun?

Jos teet gradua vain siksi, että jonkun muun mielestä sinun pitää sellainen tehdä, motivaatiosi tulee todennäköisesti loppumaan jossain vaiheessa. Tällöin haaskaat omaa aikaasi sekä myös mahdollisesti muiden ihmisten aikaa.

Mieti siis, miksi sinä teet gradun. Mieti kaikkia niitä hyviä seurauksia, joita gradun valmistumisesta seuraa. Tällaisia syitä saattavat olla esimerkiksi seuraavat:

Voit hakea parempia töitä.
Voit hakea vakituista virkaa.
Sinulla on hyvä syy pyytää lisää palkkaa.
Saat keskeneräisen projektin valmiiksi ja voit tehdä jotain ihan muuta.
Voit näyttää sukulaisillesi.

Jatka tätä listaa omilla syilläsi. Mieti, miksi sinä teet gradun.

2) Tee päätös
Päätä tehdä gradu. Älä ajattele ”Teen gradua.” Ajattele pikemminkin ”Teen gradun.” Tai mieluiten esimerkiksi ”Graduni valmistuu vuoden loppuun mennessä.”

Tee päätös tehdä gradusi valmiiksi, vaikka kohtaisitkin vaikeuksia. Palaa tuohon päätökseen yhä uudestaan. Vakuuta itsesi siitä, että gradusi valmistuu.

3) Aloita kirjoittaminen heti ja jatka sitä loppuun asti
Aloita kirjoittaminen heti, vaikket tietäisi vielä lainkaan, mitä kaikkea sinun pitää tehdä. Aloita esimerkiksi kirjoittamalla ylös kaikki, mitä jo tiedät gradusi aiheesta. Jos et vielä tiedä gradusi aihetta, kirjoita aiheen valitsemisesta. Voit myös aloittaa tutkimussuunnitelman tekemisen tai aloittaa suunnittelemisen esimerkiksi täällä esitellyn mallin avulla. Pääasia on, että aloitat.

Gradun tekeminen on ensisijaisesti kirjoittamista. Gradusi valmistuu vain, jos saat tuotettua, oppiaineestasi ja oppilaitoksestasi riippuen, noin 40-80 sivua tekstiä. Mitä nopeammin aloitat, sitä parempi.

Joudut kyllä graduprosessisi aikana tekemään muutakin kuin kirjoittamaan, esimerkiksi lukemaan ja tekemään jonkinlaista tutkimustyötä. Aloita silti kirjoittamalla ja jatka kirjoittamista muiden työvaiheiden aikana. Vain niin saat gradusi valmiiksi.

Ainoa asia, joka estää graduasi valmistumasta, on gradun tekemisen lopettaminen. Jatka kirjoittamista siis silloinkin, kun mielesi tekisi lopettaa.

4) Käytä rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja
Nämä kaksi käsitettä eivät ehkä ole kaikille tuttuja. Ne ovat mielestäni kuitenkin hyvin tärkeitä.

Rituaalit ovat toistuvia, aikaan ja paikkaan sidottuja toimintoja. Gradun kirjoittamisen kohdalla ne voivat olla esimerkiksi, että kirjoitat joka aamu kahden tunnin ajan graduasi tai että lauantait on varattu gradun tekemiseen.

Se, minkälaisia rituaaleja pystyt määrittelemään, riippuu tietysti elämäntilanteestasi. Oleellista olisi, että et koko ajan joudu miettimään, milloin graduasi teet. Voit katsoa kalenteristasi, milloin on graduteon aika

Katalyyttiset mekanismit ovat puolestaan asioita, jotka tekevät aikomuksista totta. Klassinen katalyyttinen mekanismi on deadline. Jos teksti on pakko lähettää eteenpäin, se tulee myös tehtyä.

Katalyyttiset mekanismit voivat olla hyvin erilaisia. Erilaisten deadlinejen lisäksi graduntekoon soveltuvia katalyyttisiä mekanismeja ovat vaikkapa palkaton opiskeluvapaa töistä tai yliopiston tutkimusasemalla vietetty viikon tai kahden intensiivijakso, jonka ajan keskityt yksinomaan graduun. Sellaista varten voi hakea stipendiä, mutta todellisuudessa perustutkinto-opiskelijan on hyvin edullista asua ainakin Helsingin yliopiston tutkimusasemilla vaikkapa omalla kustannuksella, jos asemilla vain on tilaa.

Minulle toimiva asia ja eräänlainen katalyyttinen mekanismi väitöskirjanteon alkuvaiheessa oli kannettava tietokone, joka mahdollisti työskentelyn missä vain. Myös Pomodoro-tekniikan voi laskea katalyyttiseksi mekanismiksi.

Mieti, miten voisit parhaiten soveltaa rituaaleja ja katalyyttisiä mekanismeja omaan työskentelyysi. Lisää tietoa niistä löytyy graduoppaastani ja katalyyttisistä mekanismeista lisäksi täältä.

5) Hae vertaistukea
Akateemista kirjoittamista tutkinut amerikkalainen psykologi Robert Boice on yksi niistä henkilöistä, jotka korostavat sosiaalisen kontaktin merkitystä kirjoittamisessa. Hänen mukaansa sosiaalinen vuorovaikutus on hyvin tärkeä tekijä menestyksekkään kirjoittamisen taustalla.

Muilta graduntekijöiltä voit ensinnäkin saada erilaisia käytännön vinkkejä. Toisaalta yksinkertaisesti arjen jakaminen sekä onnistumisista ja vaikeuksista keskusteleminen on hyvin tärkeää. Gradun tekeminen alkaakin tuntua suhteellisen normaalilta toiminnalta, kun on säännöllisesti tekemisissä muiden samaa projektia toteuttavien kanssa.

Koeta siis liittoutua yhteen opiskelukavereidesi kanssa ja tehdä graduprojektista yhteinen. Voitte esimerkiksi tehdä graduanne samassa kirjastossa tai kahvilassa. Tai sitten voitte järjestää säännöllisesti tapaamisia, joissa puitte edistymistänne.

Yksi helppo ja erinomainen tapa saada vertaistukea on Gradutakuun keskustelupalsta. Liity mukaan keskusteluun muiden graduntekijöiden kanssa.

6) Hae palautetta
Hae aktiivisesti palautetta gradutekstistäsi koko prosessin ajan. Tämä on kaikkein yksinkertaisin tapa viedä tekstiä eteenpäin.

Palautteen hakeminen luo ensinnäkin sosiaalisen paineen tuottaa tekstiä: jos olet pyytänyt joltain kommentteja tekstistäsi, sinun on tuo teksti ensin tuotettava. Toisaalta ulkopuolisen näkökulma on usein juuri se asia, joka auttaa sinua eteenpäin. Tämä unohtuu usein helposti erityisesti silloin, kun kirjoittaminen ei suju.

Voit tietysti hakea palautetta ohjaajaltasi, mutta älä ajattele, että tämä on ainoa vaihtoehto. Voit pyytää apua myös muilta opettajilta tai vaikkapa joltain gradunsa jo tehneeltä ystävältäsi. Voitte myös antaa palautetta toisen graduntekijän kanssa toistenne teksteistä.

Palautteen antaminen voi olla aika työlästä. Älä siis pidä itsestäänselvänä, että kaikki ovat koko ajan valmiita sinulle palautetta antamaan. Kysy kuitenkin rohkeasti, ja osoita, että arvostat sitä, että toinen näkee vaivaa puolestasi.

7) Ota aktiivinen ote ongelmiin
Gradunteossa eteen tulee väistämättä erilaisia ongelmia. Osa niistä on yksinkertaisesti asioita, jotka on ratkaistava, jotta gradu voi valmistua. Ne kuuluvat ikään kuin automaattisesti graduntekoon ja sen prosessiin.

Toisaalta on myös hyvin yleistä, että erilaiset negatiiviset tunteet saavat jossain gradunteon vaiheessa vallan. Motivaatiosi saattaa olla hukassa, epäilet omaa kykyäsi tai esimerkiksi pelko arvostelusta lamaannuttaa työskentelyn.

Koeta olla tällaisissa tilanteissa aktiivinen. Kerro ongelmista jollekin sellaiselle, jolle voit uskoutua. Palaa ensimmäiseen askeleeseen ja mieti, miksi olet tähän hommaan ryhtynyt. Kirjoita tunteistasi. Pura ajatuksiasi ja tunteitasi Gradutakuun keskustelupalstalla. Ja jos ongelmat tuntuvat erityisen hankalilta, käänny ammattilaisen puoleen. Tällaisia ovat vaikkapa oppilaitosten opintopsykologit tai yksityiset terapeutit.

Lisää ideoita ongelmien työstämiseen löydät täältä.

Muista, että apua on kyllä saatavilla. Kukaan ei kuitenkaan tajua sitä sinulle tarjota, jos et pyydä.

8) Jätä gradu
Tämä on gradunteon viimeinen askel. Orientoidu siihen jo alkuvaiheessa. Gradun on tarkoitus todellakin valmistua. Älä epäröi vaan jätä gradu.

Jätä gradu, vaikka se ei olisi aivan niin hyvä, mihin ajattelit pystyväsi. Jätä gradu, jos mielestäsi sinun on jo aika tehdä jotain aivan muuta. Gradun jättämisestä alkaa seuraava elämänvaihe

Edellä on esitelty kahdeksan askelta, joiden uskon olevan keskeiset gradunteossa. Paljon muutakin tärkeää tietysti on. Kahlaa tämän blogin artikkeleita läpi ja lue eri teemoista lisää.

Kahdeksan askelta on jo melkoinen tiivistys gradunteosta. Jos sekin tuntuu liian monimutkaiselta mallilta, löydät vieläkin yksinkertaisemman mallin täältä.

Gradun ja väitöskirjan erot

by on syyskuu 28, 2009
in Gradun osa-alueet

tohtorinhattu

Gradu ja väitöskirja ovat toisiaan monella tavalla muistuttavia tekstilajeja: Molemmat ovat opinnäytteitä, jotka tehdään ohjaajan avustuksella. Molemmilla tavoitellaan tutkintoa. Molemmilla etsitään vastausta jonkinlaiseen tutkimuskysymykseen, jonkinlaista tutkimusmenetelmää käyttäen. Gradun ja väitöskirjan rakennekin saattavat olla samankaltaisia, ainakin perusosiltaan.

Mitä sitten ovat gradun ja väitöskirjan erot? Seuraavassa pohdin gradun ja väitöskirjan eroja. En kuitenkaan rajoitu varsinaisesti tekstilajien eroihin vaan pohdin myös sitä, miten nämä lajit prosesseina eroavat toisistaan. Uskon, että tämän kysymyksen pohtimisesta on hyötyä yhtä lailla graduntekijälle kuin väitöskirjaakin kirjoittavalle.

Kesto

Omasta mielestäni suurin yksittäinen ero on se, että väitöskirjan tekeminen on projektina yksinkertaisesti ajallisesti hyvin paljon pidempi. Gradut voivat tietysti venyä, mutta todellisuudessa sellaisen pystyy kirjoittamaan ainakin vuodessa, käytännössä jopa paljon, paljon nopeammin, jos niin haluaa. Väitöskirja on ihanteellisimmillaankin ainakin neljä vuotta kestävä projekti, ja usein käytännössä vielä pidempi.

Projektin ajallinen pituus johtaa siihen, että projektia on yksinkertaisesti entistä haastavampi hallita. Se vaatii enemmän pitkäjänteisyyttä, ja motivaation ylläpitäminen on haastavampaa.

Projektin pituus vaikuttaa myös väitöskirjan tekijän talouteen voimakkaasti. Väitöskirjaa tehdään usein päätyönä, joko apurahan turvin tai sitten kuukausipalkalla esimerkiksi tutkijakoulussa. Jos väitöskirjaa tehdään ilman rahoitusta, käytännössä elämä täytyy ”rahoittaa” jollain täysin toisella työllä, jonka ohella väitöskirjaa tehdään. Toki graduntekijänkin on jollain elettävä gradunteon ajan, mutta kysymys on relevantti vähemmän aikaa.

Laajuus ja syvällisyys

Toinen selkeä ero liittyy laajuuteen. Väitöskirja on yksinkertaisesti pidempi kuin gradu. Kirjoittamisen näkökulmasta tämä tarkoittaa, että väitöskirjan kirjoittajan on hallittava laajempi kokonaisuus rakenteellisesti ja sisällöllisesti.

Jos väitöskirja on gradua laajempi, on se samalla yleensä myös gradua syvällisempi. Tarkoitan syvällisyydellä tässä yhteydessä yksinkertaisesti sitä, että väitöskirjassa paneudutaan aiheeseen perusteellisemmin, laajemman aineiston ja lähdemateriaalin valossa. Gradussa tavoitteena on usein vastata yhteen yksinkertaiseen tutkimuskysymykseen, mutta väitöskirjassa tarkastelukulmia on yleensä väistämättä useampia. Lopputuloksena tai ainakin tavoitteena on siis perusteellisempi kuva tarkasteltavasta ilmiöstä.

Laajuus näkyy myös lähdeluettelon pituudessa ja käytännössä siis luettavan kirjallisuuden määrässä. Gradua tehdessä riittää, että on perehtynyt johonkin relevanttiin kirjallisuuteen. Väitöskirjaa tehdessä on osoitettava, että tuntee kirjallisuuden kentän kokonaisuudessaan ja lisäksi on lukenut ainakin jollain tasolla kaikki keskeiset lähteet. Gradua tehdessä on usein mahdollista käyttää ensisijaisesti kotimaista lähdekirjallisuutta, mutta väitöskirjaa tehdessä pelkkään kotimaiseen kirjallisuuteen tukeutuminen on yleensä mahdotonta.

Tieteen kriteerit

Joskus ajatellaan, että gradun tekeminen on tieteen harjoittelua kun taas väitöskirjan tekeminen on jo tieteen tekemistä. Minun mielestäni asia ei ole aivan näin yksiselitteinen, joskin tietty totuus tässä väitteessä kyllä on.

Gradussa sallitaan suurempia puutteita kuin väitöskirjassa, eikä kukaan oleta, että gradun täytyy täyttää täysin samat kriteerit kuin virallisten tieteellisten julkaisujen. Väitöskirjaa sen sijaan arvioidaan samojen kriteerien valossa kuin muitakin tieteellisiä tutkimuksia. Lopputuloksen täytyy siis täyttää tieteen kriteerit, ja sillä tulee olla myös jotain aitoa annettavaa tiedeyhteisölle.

Silti on tärkeä muistaa, että myös väitöskirja on opinnäyte. Väitöskirjan tekeminen on harjoittelua, tieteen tekemisen opettelemista. Myös väitöskirjaa tehdään yhteistyössä ohjaajan kanssa. Väitöskirjan tekijän tuottaman tekstin ei oleteta olevan lähtökohtaisesti valmista tiedettä, mutta prosessin myötä siitä pitäisi tulla sellaista.

Vapaaehtoisuus ja akateeminen identiteetti

Hyvin suuri tai itse asiassa valtava ero on siinä, että gradu on periaatteessa pakollinen, kun taas väitöskirja ei sitä ole. Jokaisen korkeakoulututkinnon suorittajan on tutkinnon saadakseen tehtävä gradu tai vastaava lopputyö. Monella opiskelijalla ei ole erityisen vahvaa tutkijaidentiteettiä. Silti opintojen lopuksi heidän on gradun ajan esitettävä tutkijaa, ainakin jollain tasolla. Tämä voi tuottaa monille opiskelijoille suuria ongelmia, sillä akateeminen tutkimustyö ja tieteellinen kielenkäyttö voivat tuntua monesta hyvin vierailta. Graduntekijä voi kuitenkin aina ajatella: ”Minä nyt hetken aikaa leikin tutkijaa.”

Väitöskirjan tekijä ei sen sijaan enää pääse pakoon akateemista identiteettiä tai tutkijuutta. Kaikki väitöskirjan tekijät eivät päädy tutkijoiksi, ja moni tekee jatko-opintojakin vahvistaakseen omaa ammatillista identiteettiään ja pätevyyttään esimerkiksi opettajana. Silti vaikka väitöskirja jäisi ainutkertaiseksi ekskursioksi tutkimuksen tekemisen maailmaan, ovat tuon prosessin aikana tutkijuus ja akateemisuus osa väitöskirjan tekijän identiteettiä.

Ehkäpä väitöskirjan vapaaehtoisuuteen kiteytyy väitöskirjan ja gradun lopullinen ero: gradu on pakko tehdä, mutta väitöskirjaa ryhtyvät tekemään vain ne, jotka eivät gradusta saaneet tarpeekseen. Jonkinlainen sisäinen palo täytyy siis löytyä. Mielestäni tuo sisäinen palo voi kohdistua kuitenkin monenlaisiin asioihin: tutkimusaiheeseen, tutkimuksen tekemisen haasteellisuuteen ja samalla tyydyttävyyteen, kirjoittamiseen tai vaikka vain siihen, että on hauska asettaa itselleen koko ajan haastavampia tavoitteita!

Haluan kiittää tässä artikkelissa esiintyvistä ajatuksista Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen sekä Joensuun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan jatko-opiskelijoita.

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

by on elokuu 14, 2009
in Gradun osa-alueet

Kuva: kainet (Flickr)

Kuva: kainet (Flickr)

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin toinen osa. Löydät artikkelin ensimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Tämä kahden artikkelin sarja tarkastelee gradun kirjoittamista kirjoittamisen kuuden osa-alueen näkökulmasta. Tavoitteena on hahmottaa, mitä kaikkea gradun kirjoittamiseen liittyy. Kirjoittamisen kuusi osa-aluetta ovat:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin näistä kolmea ensimmäistä, ja tässä osassa käydään läpi kolme jälkimmäistä.

4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
Aina kun kirjoitamme jotain yksittäistä tekstiä, kirjoitamme aina samalla jonkin tietyn tekstilajin edustajaa. Oli kyseessä sitten työhakemus, sähköposti, tekstiviesti, Facebookin statuspäivitys, runo, romaani, ylioppilasaine, opiskeluessee tai sitten gradu, tiedämme, että tekstin pitää olla tietyn tyyppinen. Sille on erilaisia vaatimuksia, ja sen tulee jollain tavalla muistuttaa muita saman tekstilajin edustajia. Opimme kirjoittamaan erilaisia tekstejä paljolti tarkkailemalla muita saman tekstilajin edustajia, mutta saatamme saada myös ohjausta ja opastusta joihinkin tärkeisiin tesktilajeihin.

Gradun kohdalla kirjoittaminen tekstilajin tuottamisena tarkoittaa ensinnäkin sitä, että gradulla on tietynlaisia muodollisia vaatimuksia, jotka meidän täytyy selvittää. Gradussa pitää olla suurin piirtein tietty määrä sivuja, siinä tulee olla kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Siinä tulee olla tietynlainen rakenne, ja lukujen ja alalukujen otsikoinninkin pitää olla tietynlainen. Voi jopa olla, että marginaalien leveys on määrätty.

Graduntekijänä sinun täytyy siis selvittää, minkälainen tekstilaji gradu oikein onkaan. Tämän voi tehdä periaatteessa kolmella tavalla: lukemalla ja selailemalla valmiita graduja, lukemalla oppaita tai kysymällä joltain toiselta. Voi olla, että kannattaa tehdä kaikkea kolmea.

Opinnäytteet ovat siitä kummallisia tekstilajeja, että niitä kirjoittaessamme olemme aina aloittelijoita. Opinnäyte on hyvin tärkeä teksti, mutta sellainen tehdään yleensä vain kerran. Aloittaessamme emme oikein tiedä, minkälainen teksti meidän pitäisi kirjoittaa.

Tekstilaji sekä sen piirteet ja vaatimukset ovat läsnä gradun kirjoittamisessa monella muullakin tavalla kuin sivumäärälle tai marginaaleille asetettuina vaatimuksina. Gradu on tieteellinen teksti, ja siltä vaaditaan hieman samanlaista tyyliä ja retoriikkaa kuin muiltakin tieteellisiltä teksteiltä. Myös tämä asia voi hämmennystä ja epävarmuutta. Joskus graduntekijät ajattelevat esimerkiksi, että gradussa ei saa käyttää minä-sanaa. Tekstin pitäisi olla jotenkin persoonattomampaa. No, jos ohjaajasi ei halua graduusi minä-sanoja, jätä ne pois. Itse en olisi niin ehdoton.

On kuitenkin selvää, että gradussa vaadittu tyyli ja argumentointi ei ole aivan samanlaista kuin monissa muissa tekstilajeissa. Samoin gradussa ja muissa tieteellisissä teksteissä on erityiset konventiot esimerkiksi siihen, miten liität oman tekstisi muihin teksteihin, esimerkiksi lähdekirjallisuuteen. Sinun täytyy siis ehdottomasti miettiä gradultasi vaadittua tyyliä, katsoa muista teksteistä mallia ja kysyä ohjeita.

5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
Kirjoittaminen mielletään usein helposti yksinäiseksi puurtamiseksi, ja yleensä siihen tietysti sisältyykin vaiheita, jolloin istut yksin tietokoneen ääressä tuottamassa tekstiä. Tämä on kuitenkin vain kirjoittamisen yksi puoli. Gradun kirjoittaminen on myös sosiaalista toimintaa, monella eri tavalla samanaikaisesti.

Ensinnäkin gradun kirjoittamiseen liittyy erilaisia sosiaalisia tavoitteita. Kirjoitamme opinnäytteen saadaksemme tutkinnon ja esimerkiksi muuttaaksemme asemaamme työnhaussa. Gradun tekemiseen liittyy siis erilaisia sosiaalisia odotuksia ja latauksia.

Toisaalta emme kirjoita gradua tyhjiössä vaan tietyssä yhteisössä: omalle laitoksellemme, omassa yliopistossamme tai korkeakoulussamme ja myös oman alamme kansallisessa tai jopa kansainvälisessä yhteisössä. Näissä yhteisöissä on omanlaisia tapoja ja gradulle asetettuja odotuksia. Vaikka yksittäisellä gradulla ei välttämättä ole paljon lukijoita, on niitä aina kuitenkin jokunen. Kirjoitamme graduamme siis konkreettisesti myös tietyille ihmisille.

Lopulta gradun kirjoittamiseen sisältyy myös erilaisia kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita, tapaamisia toisten ihmisten kanssa. Ainakin käymme tapaamassa ohjaajaamme sekä osallistumme mahdolliseen graduseminaariin. Näissä tilanteissa toimiminen vaatii myös tietynlaisia sosiaalisia taitoja. Nekään eivät ole itsestään selviä, sillä emme välttämättä ole vastaavanlaisissa tilanteissa koskaan aiemmin olleet.

6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa
Kuudes ja viimeinen kirjoittamisen osa-alue on kirjoittamisen sosiopoliittisuus. Sen lisäksi, että kirjoittaminen on toimintaa yhteisössä, ihmisten kanssa, tuossa yhteisössä on olemassa erilaisia valtarakenteita, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta asialta muttei sitä todellisuudessa ole.

Ensinnäkin tämä tarkoittaa sitä, että sinä ja ohjaajasi ette ole tasa-arvoisia. Ohjaaja pystyy päättämään gradusi hyväksymisestä ja arvosanasta, ja hän pystyy myös vaikuttamaan opintoihisi muilla tavoin. Voit esimerkiksi tehdä gradussasi vaikka minkälaisia ratkaisuja halusi mukaan, mutta ohjaaja viime kädessä päättää, ovatko ne hyväksyttäviä.

Ohjaaja on tässä asetelmassa instituution edustaja. Hänen velvollisuutenaankin on valvoa, että gradusi täyttää ne vaatimukset, jotka yhteisö sille asettaa. Viime kädessä yhteisö päättää oletko sinä ja gradusi yhteisön myöntämän tutkinnon ja arvonimen arvoisia. Vaikka tämä valta-asetelma ei johtaisikaan väärinkäytöksiin, on selvää, että se vaikuttaa kirjoittamiseen monella tavalla. Et voi graduntekijänä toimia täysin niin kuin haluat vaan sinun on luovittava omien halujesi sekä ohjaajan ja yhteisön vaatimusten välissä.

Se, että sinuun graduntekijänä kohdistuu valtaa, ei kuitenkaan tarkoita, ettei sinulla itselläsi olisi valtaa. Jokaisella kirjoittajalla on. Myös tämän asian kanssa on tultava sinuiksi. Sinä päätät, minkälaisista asioista kirjoitat ja miten niistä kirjoitat. Tämä valta tuo myös sinulle vastuuta: Seisotko kirjoittamasi takana? Onko kirjoittamasi parhaan tietosi valossa totta? Ja vaikka valtarakennelmat sinuun graduntekijänä vaikuttavatkin, voit myös tuohon valtarakennelmaan itse vaikuttaa.

Myös tämä kirjoittamisen osa-alue on hyvin haastava. On ensinnäkin havaittava, mitä erilaisia valtarakennelmia on läsnä ja miten ne sinuun vaikuttavat. Tämän jälkeen on osattava toimia järkevästi.

Lopuksi
Esittelin eräällä gradun kirjoittamisen kurssilla tässä artikkelissa käsittelemiäni ajatuksia. Lopuksi kysyin kurssilaisilta, miltä tämä heistä vaikuttaa. Erään opiskelijan vastaus tuli nopeasti: ”Ahdistavalta!”

Edellä esittelemäni luettelo on kieltämättä hyvin pitkä. Gradun kirjoittajan on hallittava valtava määrä asioita. Tässäkin tapauksessa tieto voi aluksi lisätä tuskaa. Toisaalta ajattelen kyllä, että näiden kaikkien gradun kirjoittamisen osa-alueiden hahmottaminen on loppujen lopuksi helpottavaa. Alueita ja vaatimuksia on toki monta, mutta silti niitä on vain rajallinen määrä. Lisäksi osassa olet jo valmiiksi hyvä, eikä kaikessa edes koskaan tarvitse olla hyvä. Gradun kirjoittaminen on mahdollista, vaikka kaikki edellä mainittu ei loistavasti sujuisikaan. Aina voit myös pyytää apua ja neuvoja.

Gradun kirjoittamisen jakaminen tällä tavoin eri osa-alueisiin saattaa auttaa myös hahmottamaan erilaisia ongelmia paremmin. Jos gradun tekeminen ei suju, voit edellä esitellyn jaottelun avulla pohtia, mihin ongelmat liittyvät. Ehkäpä sinulla on vaikeuksia hallita prosessia: et ehkä saa itseäsi työskentelemään sujuvasti tai ehkäpä et edes hahmota, mitä kaikkea sinun pitäisi tehdä. Vastaavasti ongelma voi liittyä luovuuteen: istut joka päivä tietokoneen ääressä mutta et saa mitään aikaiseksi. Tai sitten ongelmasi saattavat liittyä kirjoittamisen sosiaaliseen puoleen: et ehkä uskalla hakea ohjausta tai et osaa tehdä sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos pystyt pilkkomaan ongelmaa tällä tavoin, voi olla paljon helpompi etsiä sille ratkaisua. Gradun kirjoittaminen ei enää ole epämääräinen möykky, joka ei vaan suju. Ymmärrät, että jotkin tietyt asiat siinä eivät suju, ja niihinkin on mahdollista etsiä ratkaisuja.

Tämä artikkeli on eräänlaista gradun kirjoittamisen taustateoriaa. Sen tavoitteena on auttaa paremmin hahmottamaan, mitä gradun kirjoittaminen oikein on. Toivon, että tekstini herättää ajatuksia ja antaa myös työkaluja gradusi työstämiseen. Kuulisin mielelläni aiheesta myös kommentteja: Mikä jäi epäselväksi? Mistä tuntui olevan hyötyä? Mistä olet eri mieltä?

Seuraavaksi voit lukea esimerkiksi nämä artikkelit:
Gradun aloittaminen
Gradun suunnitteleminen

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

by on elokuu 13, 2009
in Gradun osa-alueet

Kuva: mpclemens (Flickr)

Kuva: mpclemens (Flickr)

Englantilainen kirjoittamisen tutkija Roz Ivanič on hahmotellut erilaisia kirjoittamiskäsityksiä tai kirjoittamisen osa-alueita. Ivaničin mukaan ihmisten käsitykset kirjoittamisesta voidaan palauttaa seuraavaan kuuteen ajatukseen:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Jotkut ajattelevat kirjoittamisen olevan ensisijaisesti luovaa työtä, toiset taas pitävät kirjoittamisessa tärkeimpänä esimerkiksi kielitaitoa ja kieliopin hallintaa. Todellisuudessa kirjoittaminen on kuitenkin aina samanaikaisesti kaikkea edellä mainittua. Joskus painottuu jokin tietty osa-alue, joskus taas jokin toinen.

Olen esitellyt näitä kirjoittamiskäsityksiä varsin laajasti kirjassani Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, joskin hyvin yleisellä tasolla. Tässä artikkelissa tarkoitukseni on hahmotella, mitä nämä tarkoittavat gradun kirjoittamisen näkökulmasta.

1) Kirjoittaminen on taitoa
Minkälaisia ”taitoja” gradun tekemiseen vaaditaan? Gradun kirjoittamisen, kuten kaiken muunkin kirjoittamisen, taustalla on kielitaito. Kaikilla suomalaisen koulun käyneillä on peruskielitaito, joka riittää myös gradun kirjoittamiseen. Jos kirjoittaa graduaan vieraalla kielellä, kielitaito ja kieliopin hallinta voivat aiheuttaa haasteita, mutta useimmille graduntekijöille itse kielitaito ei ole kynnyskysymys gradun kirjoittamisessa.

Kielitaitoa sivuaa kuitenkin myös toinen taito, nimittäin oikeakielisyyteen ja oikeinkirjoitukseen liittyvät taidot. Tämä osa-alue aiheuttaa ahdistusta monille graduntekijöille. Viimeistään gradua tehdessä saattaa tulla selväksi, että suomen kielen pilkkusäännöt ovatkin jääneet hieman epäselviksi. Joskus seminaarissa saatu palaute saattaa myös keskittyä tähän kirjoittamisen osa-alueeseen, sillä sääntöihin ja konventioihin liittyviä asioita on turvallista kommentoida.

Gradun kirjoittamisen erityistaitoja ovat puolestaan tietyt tieteellisen kirjoittamisen konventiot, erityisesti lähdeviitteiden merkintä ja ylipäätään viittaamisen periaatteet. Niissä on omanlaiset sääntönsä, jotka on gradua tehdessä osattava. Periaatteessa säännöt ovat yksiselitteisiä ja ne joko osaa tai sitten ei. Tämä ei tietysti välttämättä tarkoita, että säännöt olisivat ihan yksinkertaisia tai aina edes loogisia.

Edellä mainittujen taitojen lisäksi gradun kirjoittamiseen vaaditaan jonkin verran myös tekstinkäsittelytaitoja. Elämän tekee paljon helpommaksi, jos osaa esimerkiksi laatia graduunsa automaattisen sisällysluettelon tai käyttää tekstinkäsittelyohjelman tyylejä ja muotoiluja. Nämä ovat nykyaikaiseen kirjoittamiseen liittyviä teknisiä taitoja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole kaikille itsestään selviä.

Gradun tekemisessä vaaditaan tietenkin myös erilaisia tutkimuksen tekemiseen liittyviä taitoja, olipa kyseessä sitten haastattelujen tekeminen, aineiston litteroiminen ja analysoiminen tai vaikkapa työskentely laboratoriossa. Nämä taidot ovat hyvin ala- ja tutkimusmenetelmäkohtaisia, mutta luonnollisesti nämäkin taidot on jostain omaksuttava.

2) Kirjoittaminen on luovuutta
Kirjoittamisen taitoon liittyy helposti monenlaisia paineita: joko osaat tai sitten et. Luovuuteen sen sijaan yhdistämme helpommin positiivisia mielikuvia. Silti kovin moni ei kuitenkaan heti yhdistä gradun tekemistä ja luovuutta toisiinsa. Joskus voi tuntua, että ne ovat suorastaan toistensa vastakohtia. Tämä on kuitenkin harhaa. Luovuus on osa kaikkea kirjoittamista, myös gradun kirjoittamista. Tavoitteena on saada aikaiseksi jotain sellaista, jota aiemmin ei ollut olemassa, toisin sanoen luoda uutta.

Luovuus korostuu erityisesti graduprosessin alkuvaiheessa, kun gradulle täytyy keksiä aihe. Luovuutta tarvitaan myös itse gradun sisällön ideoinnissa ja suunnittelussa. Myös tämä kirjoittamisen osa-alue, uuden luominen voi tuottaa toisille paljon ahdistusta, mutta oman luovuuden ruokkimiseen ja käyttöön on monenlaisia apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi miellekartan eli mind mapin tekeminen ja erilaiset vapaan kirjoittamisen tekniikat.

Lopulta varsin paljon luovuutta ja rohkeuttakin vaatii se, että tuottaa graduun omaa kontribuutiota, omalla äänellä. Gradussa pitäisi sanoa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin sanottu, tai ainakin siinä pitäisi sanoa jotain jollain uudella tavalla. Tämä voi monesta tuntua valtavalta haasteelta.

3) Kirjoittaminen on prosessi
Gradun tekeminen on aina myös prosessi. Se voi olla pitkä tai lyhyt prosessi, se voi olla helppo tai vaivalloinen prosessi. Joka tapauksessa se on kirjoitusprosessi, joka on todennäköisesti ajallisesti pidempi kuin mikään aiemmin tekemäsi.

Prosessin hallintaan kuuluu ensinnäkin se, että hahmottaa, minkälaisista vaiheista gradun kirjoittaminen koostuu sekä miten nuo vaiheet liittyvät toisiinsa. Gradun tekemisessä myös limittyvät monenlaiset prosessit toisiinsa. Esimerkiksi kirjoitusprosessi ja tutkimusprosessi liittyvät toisiinsa mutta ovat myös osittain erillisiä. Käyt gradunteon aikana läpi myös jonkinlaisen psykologisen tai emotionaalisen prosessin. Gradusi valmistuttua et ole enää sama ihminen kuin sitä aloittaessasi. Lisäksi graduprosessisi sivuaa muita ihmisiä, esimerkiksi ohjaajaasi tai perheenjäseniäsi, ja myös esimerkiksi vuoden kestävä graduseminaari on oma prosessinsa.

Kaikki tämä vaatii jonkinlaisia projektinhallinnan taitoja: suunnittelua, aikatauluttamista ja seurantaa sekä lisäksi välillä myös raakaa työtä. Voit siis joutua opettelemaan tehokkaampia työskentelytapoja: miten saat itsesi aamuisin sängystä tietokoneen ääreen tai miten voit lukea nopeasti ja tehokkaasti. Tämä kaikki voi olla haastavaa, etenkin jos et ole joutunut näitä asioita aiemmin kovin paljon miettimään. Lisäksi gradun tekemisessä erityisen haastavaa on se, että olet siitä paljolti yksin vastuussa. Kukaan ei tule sinua valitettavasti koneen äärelle komentamaan.

Edellä esitelty luettelo gradun kirjoittamisen osa-alueista voi alkaa tuntua jo loputtomalta. Todellisuudessa olemme päässeet vasta kutakuinkin puoliväliin. Loppujen gradun kirjoittamisen osa-alueiden käsittely jatkuukin artikkelin toisessa osassa.

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin ensimmäinen osa. Löydät artikkelin jälkimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

css.php