Pari ajatusta pohdittavaksi

Osallistuin viime viikolla jatko-opiskelijoille tarkoitettuun seminaariin, jossa pohdittiin rahoituksen hakemista ja väitöskirjan tekemisen problematiikkaa yleisemminkin. Seminaari oli monella tavalla hyödyllinen, mutta ehkäpä vahvimmin mieleeni jäi kaksi opintopsykologi Annamari Heikkilän esittelemää ajatusta tai oikeastaan eräänlaista iskulausetta.

Niistä ensimmäinen kuuluu näin:

Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

Tämän sananparren voi ymmärtää ehkä useammallakin tavalla, mutta perusajatuksena lienee kuitenkin se, että hyvistä aikomuksista huolimatta saatamme saada aikaiseksi jotain vähemmän hyvää. Opinnäytteen tekemiseen sovellettuna tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pelkkä aikomus ei riitä. Tarvitaan lisäksi konkreettinen suunnitelma sekä tuon suunnitelman toteutus.

Olen saanut kokea tämän hyvin konkreettisesti oman väitöskirjani kohdalla viime aikoina. Tein nimittäin kesäloman jälkeen päätöksen, että kirjoitan väitöskirjani puuttuvat artikkelit valmiiksi tämän lukuvuoden aikana. Menin jopa paljastamaan tämän päätöksen julkisesti minusta tehdyssä haastattelussa.

Nyt tämän talven ajan olen kamppaillut aika lailla tämän päätöksen kanssa. Yksi artikkeleista on tuottanut paljon vaivaa, ja lisäksi aikaani vievät aina kovin monet muutkin projektit. Näin hyvä aikomukseni tai oikeastaan sen heikko toteutuminen onkin alkanut aiheuttaa jo syyllisyyttä ja kääntynyt siis itseään vastaan.

Ongelmani on siinä, että tuo sinänsä hyvä aikomus ei ole konkretisoitunut kunnon suunnitelmaksi eikä myöskään riittävän säännölliseksi työskentelyksi.

Tavallaan tämä kokemus on tuonut kaksi opetusta:

1) Aikomus on konkretisoitava realistiseksi suunnitelmaksi, joka ulottuu kuukausi- ja viikkotasolle
2) Omia aikomuksia ei kannata käyttää itseään vastaan

Tästä päästäänkiin toiseen seminaarista vahvasti mieleeni jääneeseen sanontaan:

Kun tuntuu vaikealta – olet oppimassa jotain uutta!

Silloin kun jokin asia tuntuu ylipääsemättömän vaikealta, on tietysti vaikea ajatella positiivisesti. Meitä yksinkertaisesti ahdistaa, ja haluaisimme tuon ahdistuksen vain loppuvan.

Jälkeenpäin on usein helppo kuitenkin nähdä, että juuri vaikeuksien voittaminen on usein niitä kaikkein merkityksellisimpiä kokemuksiamme. Jos vain suinkin pystyt, koeta siis muistaa, että vaikeudet ovat todennäköisesti merkki siitä, että olet oppimassa jotain arvokasta. Arvostat sitä myöhemmin.

Koeta myös hetken aikaa kestää vaikeaa tilannetta ja ahdistusta, ilman, että haluat sen heti poistuvan. Mieti, mitä tämä ahdistus kertoo sinulle. Mitä sinun tulisi huomata? Mitä sinun tulisi juuri nyt tehdä ratkaistaksesi ongelma? Mitä sinä voit oppia itsestäsi ja työsi alla olevasta projektista? Ahdistus on aina merkki jostain. Mistä?

Tweet This Post Post to Facebook

Miten voi tulla onnellisemmaksi?

Ylläpidän Gradutakuun lisäksi myös kahta muuta blogia: Kokonaisvaltainen kirjoittaminen käsittelee kirjoittamista hieman laajemmin. Omalle yrityksellemme taas perustimme blogin vuoden alussa. Siihen toivottavasti kirjoittavat jatkossa muutkin.

Kaikki kolme blogia on tietysti suunnattu hieman erilaisille lukijoille, mutta aina välillä kirjoitan johonkin blogiin teemasta, joka voisi kiinnostaa laajemminkin. Tällä viikolla kirjoitin yrityksemme blogiin artikkelin varsin laajasta teemasta, siitä, minkälaisista tekijöistä onnellisuus syntyy.

Luulen, että onnellisuus on noin keskimäärin aika relevantti asia myös opiskelijoille ja graduntekijöille. Jos aihe kiinnostaa, luepa tämä artikkeli!

Tweet This Post Post to Facebook

Kirjoita surkea gradu

Gradun tekemisestä ja ohjaamisesta useamman kirjan kirjoittanut ja Maisterihautomon vetäjänä pitkään työskennellyt Juha Hakala on joissain yhteyksissä kehottanut kirjoittamaan surkean gradun.

Kuka tahansa pystyy kirjoittamaan surkean gradun. Pitäisikö sinunkin kirjoittaa aivan surkea gradu?

Tweet This Post Post to Facebook

Purkuketju: Kerro gradutuntemuksistasi

Kerropa, mitkä ovat graduntekoon liittyvät tuntemuksesi juuri tänään: Tuntuuko vaikealta? Tuntuuko helpolta? Ahdistaako? Innostaako?

Älä pidättele. Päästä tunteesi ja ajatuksesi esille. Anna palaa!

Tweet This Post Post to Facebook

Suomensuojelija sanoo: Luota omaan puheeseesi

Suomen kielen tutkija ja tietokirjailija Lari Kotilaisen uusi kirja Suomensuojelija: ohjekirja kielen pelastamiseen ilmestyy 12.10.2009. Kirjaa en ole vielä tietystikään lukenut, mutta ennakkotietojen mukaan kirja käsittelee ainakin kielen muuttumista, suomen kielen asemaa ja erilaisia kielenhuollon kysymyksiä.

Larin juuri avattuun, samannimiseen blogiin sen sijaan tutustuin. Pidin erityisesti blogissa esitellyistä Suomensuojelijan ohjeista. Graduntekijän näkökulmasta mielestäni erityisen relevantteja ovat ohjeet 1 ja 2 eli “Leiki kielellä” ja “Luota omaan puheeseesi.”

Gradun kirjoittaminen tuntuu usein aivan äärettömän vakavalta puuhalta. Se vähäinenkin ilo, joka muihin opintoihin on ehkä liittynyt, katoaa heti, kun pitäisi kirjoittaa jotain niinkin tärkeää kuin gradu. Usein graduntekijät ovat myös hyvin epävarmoja oman kirjoitustapansa, oman äänensä suhteen. He eivät oikein tiedä, millä tyylillä gradu pitäisi kirjoittaa, mutta siitä he ovat varmoja, että heidän oma tyylinsä ei kelpaa.

Gradu on luova prosessi, jonka aikana pitää tuottaa aikamoinen määrä tekstiä. Tuo prosessi myös kestää tavallista opintosuoritusta merkittäväsi kauemmin. Ilo ja luottamus omaan tapaan tehdä asioita ovat äärimmäisen tärkeitä asioita tuon prosessin aikana.

Siksi ehdotankin Suomensuojelijan hengessä: Leiki kielellä ja luota omaan ääneesi. Kirjoita gradu juuri sillä tyylillä, joka on sinulle sopiva.

On selvää, että gradu ja tieteellinen kirjoittaminen ylipäätään ovat aika tarkkaan säädeltyjä kirjoittamisen lajeja. Asiatyyliä pitäisi olla ja lähdeviitteitäkin löytyä. Kaikenlaisia hankalia termejäkin pitäisi ilmeisesti käyttää. Nuo vaatimukset (tai ainakin osa niistä) kannattaa toki ottaa vakavasti. Samoin kannattaa testata omalla ohjaajalla sitä, mikä hänen mielestään on gradulle sopiva tyylilaji.

Silti tyyliä ja kirjoittamisen tapaa ei kannata murehtia aluksi. Kirjoita juuri niin kuin sinulle sopii ja kehittele ajatuksiasi vähitellen eteenpäin. Kun sisältö alkaa hahmottua, ehdit kyllä miettiä tyylivalintoja ja muokata tekstiäsi, jos se ei jollekin arvovaltaiselle lukijalle vielä kelpaa.

Sinun tapasi kirjoittaa on hyvä tapa.

Tweet This Post Post to Facebook

Next Page »