Parkkeeraa ennen lomaa alamäkeen

by on kesäkuu 13, 2012
in Suunnittelu

Kuva: Ed Callow (Flickr)

Yksi oman väitöskirjaprosessini hankalimmista asioista on ollut paluu opinnäytteen äärelle pitkän tauon jälkeen. Toisinaan esimerkiksi kesälomien jälkeen syksyllä minulla on mennyt todella paljon aikaa hukkaan tämän takia.

Tauon jälkeen on unohtanut, mitä piti tehdä, ja työskentelyä alkaa helposti myös vältellä. On aina raskasta kohdata se tosiasia, että on hieman pihalla oman työnsä suhteen. Vasta viime aikoina olen tajunnut, miten pitkiin taukoihin kannattaa valmistautua. Avain on alamäkeen parkkeeraaminen.

Jos autossa on käynnistysvaikeuksia, se kannattaa pysäköidä alamäkeen. Näin voi lähtiessään aina turvautua mäkistarttiin. Samalla tavoin kirjoittaessa työskentely kannattaa lopettaa kohtaan, josta on helppo jatkaa.

Tätä strategiaa voi soveltaa joka päivä esimerkiksi kirjoittamalla työpäivän lopuksi muutaman rivin muistiinpanoja siitä, mitä huomenna pitää tehdä, tai jopa kirjaimellisesti lopettamalla virkkeen kesken. Erityisen tärkeää tämä tekniikka on kuitenkin silloin, jos edessä on hieman tavallista pidempi tauko.

Oikolue mutta älä korjaa

Yksi erittäin toimiva käytäntö onnistuu silloin, jos sinulla on jo olemassa tekstiä gradustasi tai esimerkiksi työn alla olevasta luvusta. Tulosta teksti ja lue se läpi viimeisenä tehtävänäsi ennen lomaa. Merkitse käsin tekstiin korjauksia ja muutoksia, jotka ovat tarpeellisia tai jotka parantavat tekstiäsi. Älä kuitenkaan enää tee näitä muutoksia gradutiedostoosi tietokoneelle vaan jätä käsin muokattu teksti itsellesi talteen.

Kun palaat loman jälkeen gradusi ääreen, voit aloittaa työskentelyn sillä, että siirrät tekemäsi korjaukset tietokoneelle. Tämä on hyvin mekaanista työtä, ja siksi siitä on helppo aloittaa. Samalla pääset mukavasti sisälle siihen, mitä oma tekstisi käsittelikään.

Jos taas olet sellaisessa vaiheessa, että loman jälkeen sinun pitäisi aloittaa jotain uutta, aloita tuo uusi jo ennen lomaa. Tee esimerkiksi ranskalaisilla viivoilla hahmotelma seuraavan osion sisällöstä. Kun sitten lomilta palatessasi aloitat uuden tekstin kirjoittamisen, sinun täytyy käytännössä vain purkaa ja täydentää jo tekemiäsi muistiinpanoja.

Konkreettinen tehtävälista

Jos kumpikaan edellä mainituista strategioista ei toimi, on tarjolla vielä kolmaskin vaihtoehto. Se on se, jota itse käytän tänä kesänä artikkeliväitöskirjani yhteenvetoa työstäessäni: Tee yksityiskohtainen tehtävälista. Luettele siinä konkreettisia tehtäviä, jotka sinun täytyy seuraavaksi tehdä ja jotka myös pystyt tekemään.

Minun tehtävälistassani on esimerkiksi lueteltu useita teemoja, joista minun pitää lukea lisää ja lisäksi myös lähteet, joita voin tässä hyödyntää. Samoin listassani on myös konkreettisia katkelmia, joita minun pitää siirtää aineistosta ja jo valmiista artikkeleista yhteenveto-osioon.

Olen varsin levollisella mielellä sen suhteen, että heti kesälomalta palatessani tiedän, mistä aloittaa. Ja uskoisin, että voin tästä syystä tänä kesänä myös lomailla varsin levollisin mielin.

Pomodoro-tekniikalla tehokkuutta ja ajanhallintaa

by on helmikuu 18, 2010
in Ergonomia ja produktiivisuus

Kuva: Muffet (Flickr)

Opinnäytteen tekijälle suuria ongelmia tuottavat usein isojen työtehtävien jakaminen pienempiin osiin sekä pitkien työpäivien hahmottomuus. Opin tällä viikolla uuden hauskan tekniikan, joka auttaa näihin molempiin, Pomodoro-tekniikan.

Pomodoro tarkoittaa italiaksi tomaattia. Nimi tulee tomaatin näköisestä munakellosta, jonka kaikki ovat varmasti joskus nähneet. Tekniikasta löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa täältä, mutta periaatteessa idea on hyvin yksinkertainen:

1) Valitse tehtävä
2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia
3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi
4) Kirjaa lyhyesti ylös, mitä teit
5) Pidä viiden minuutin tauko
6) Neljän tomaatin jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Tekniikka toimii, koska 25 minuuttia on sen verran lyhyt aika, että siinä tulee itse asiassa kiire. Lisäksi on houkuttelevampaa ajatella ”Teen vielä yhden tomaatin” kuin esimerkiksi ”Teen vielä tunnin töitä.” Viiden minuutin tauko on myös sen verran lyhyt, että sen aikana ei ehdi harhautua kovin kauas.

Voit käyttää ajan ottamiseen ihan oikeaa munakelloa tai vaikkapa kännykän ajastinta. Toimiva, erityisesti Pomodoro-tekniikkaa varten suunniteltu ajastin löytyy kuitenkin täältä. Se myös pitää automaattisesti lokia siitä, mitä olet tehnyt.

Kokeilepa tomaattia ja kerro, auttaako se sinua!

Lisää ajatuksiani pomodoro-tekniikasta löytyy täältä.

Keskeytysten välttäminen muistikirjan avulla

by on elokuu 20, 2009
in Vinkit

Kuva: seanmcgrath (Flickr)

Kuva: seanmcgrath (Flickr)

Eräs kaikenlaisen kirjoittamisen ja niin myös gradun kirjoittamisen suurimmista haasteista on se, että kirjoittaminen vaatii mahdollisuutta ja kykyä keskittyä kirjoittamiseen hieman pidempiä aikoja. Me ihmiset taas olemme erittäin hyviä harhailemaan.

On olemassa monenlaisia pieniä asioita, joita voit päivittäin tehdä auttaaksesi itseäsi keskittymään gradun kirjoittamiseen: Voit esimerkiksi sulkea matkapuhelimesi ja kirjoittaa graduasi tietokoneella, jossa ei ole internet-yhteyttä, tai esimerkiksi käyttää DarkRoom-ohjelmaa. Tai sitten voit kirjoittaa kannettavalla tietokoneella kirjastossa tai kahvilassa, jossa keskeytyksiä tulee vähemmän.

Monet keskeytykset eivät kuitenkaan ole ulkoisten tekijöiden aiheuttamia vaan eräänlaisia ”sisäisiä keskeytyksiä”: muistamme yhtäkkiä, että tänään on viimeinen mahdollisuus ilmoittautua jollekin tietylle kurssille, tai mieleemme tulee ystävä, jolle lupasimme soittaa jo eilen.

Osa näistä keskeytyksistä voi liittyä myös graduun: tekstiä tuottaessamme mieleemme tulee artikkeli, joka olisi ehkä syytä lukea. Jos kuitenkin heti ryhdymme etsimään verkosta tuota kyseistä artikkelia, tulee tästä keskeytys. Tällaiset keskeytykset ovat kaikkein petollisimpia: luulemme tekevämme gradua, ja tavallaan sitä teemmekin, mutta todellisuudessa olemme harhautuneet itse kirjoittamisesta jonnekin muualle.

Hyvä keino suojautua tällaisilta keskeytyksiltä on pitää koko ajan kynää ja pientä muistikirjaa lähettyvillä. Kun mieleesi tulee jokin asia, joka sinun on hoidettava, kirjaat sen heti ylös ja jatkat sitten kirjoittamista. Myöhemmin voit käydä listaa läpi ja hoitaa ne asiat, jotka yhä tuntuvat tarpeellisilta.

Muistikirja auttaa meitä ensinnäkin muistamaan nuo asiat, jotka meidän pitää jossain vaiheessa tehdä. Toisaalta tietoisuus siitä, että on kirjoittanut tehtävän ylös, auttaa unohtamaan sen hetkeksi ja keskittymään kirjoittamiseen. Jotta pystyt luottamaan tähän järjestelmään, on sinun toki käytävä lista myöhemmin läpi ja myös tehtävä ainakin tärkeät siihen kirjaamasi asiat.

Kaikkien mieleen tulevien tehtävien kirjaaminen muistikirjaan on hyvä tapa saada nuo asiat mielestä ja estää niitä keskeyttämästä itse gradun tekemistä.

css.php