Kuva: Amir K. (Flickr)

En ole tässä blogissani käyttänyt valtavasti aikaa sen pohtimiseen, miten gradusta saisi hyvän. Useimpien graduntekijöiden ongelma on nimittäin pikemminkin se, miten gradun saisi ylipäätään tehtyä. Monesti korkealle asetetut laatutavoitteet muodostuvat myös gradun valmistumisen esteeksi.

Tässä artikkelissa esittelen kuitenkin yksinkertaisen menetelmän, jonka avulla voit tehdä gradustasi paremman, ehkä jopa paljon paremman. Se voi olla myös hyvä työkalu niille, jotka ihmettelevät, miten saisivat jumittavan gradunsa eteenpäin. Opin menetelmän Cal Newportin mainiosta Study Hacks -blogista.

Työkaluiksi tarvitset kunnon muistikirjan sekä hyvän kynän. Ota ne mukaasi ja mene johonkin mukavaan paikkaan. Jos sinulla on sohva ja pystyt keskittymään siinä lojuen, se käy kyllä. Toisaalta voi olla hyödyllisempää lähteä kotoa ja mennä johonkin sellaiseen paikkaan, jossa häiriötekijöitä ja houkutuksia on vähemmän. Voit mennä esimerkiksi lempikirjastoosi tai viihtyisään kahvilaan. Jos sää sallii, voit mennä myös ulos.

Ota kynä ja lehtiö esille ja mieti. Käytä reilusti aikaa. Todennäköisesti tarvitset useamman tunnin, ehkäpä useita päiviä. Tehtäväsi on tämä: hahmottele graduusi tarina. Mikä on gradusi tarina? Mitä haluat kertoa gradullasi? Missä järjestyksessä teet sen?

Kolme näytöstä

Tarina ei ole sama asia kuin gradun rakenne, vaikka se tietysti rakennetta sivuaakin. Älä siis mieti gradusi lukuja tai alalukuja. Nyt tehtäväsi on miettiä, millainen tarina gradustasi muodostuu.

Voit jopa miettiä tarinaa perinteisen kolmen näytöksen rakenteen kautta. Ensimmäisessä näytöksessä esitellään maailma ja luodaan lukijalle odotuksia. Toisessa näytöksessä toiminta tiivistyy ja syntyy jännite. Kolmannessa näytöksessä tulee resoluutio, tarina ratkeaa.

Mieti, miten voisit kertoa gradussasi tällaisen tarinan. Miten saisit lukijan hyppysiisi ja matkalle mukaasi?

Kirjoita tarinan elementit ylös muistikirjaasi. Älä mene tässä vaiheessa liian yksityiskohtaiselle tasolle. Sivu tai korkeintaan pari riittää kutakin näytöstä varten.

Jotta gradun hahmottaminen tällä tavoin olisi mahdollista, sinulla täytyy olla jo melko hyvä käsitys siitä, mitä graduusi on ylipäätään tulossa. Olet todennäköisesti lukenut lähdekirjallisuutta. Sinulla ehkä on jonkinlainen aineisto, ja ehkäpä olet ehtinyt jo kirjoittaa tekstiäkin.

Unohda tietokone hetkeksi

Tarinan työstämisessä kynän ja paperin avulla on monia hyviä puolia:

1) Käsin kirjoittaminen on konkreettista ja hidasta. Joudut siis miettimään tarkasti, mitä oikein yrität sanoa.

2) Käsin jossain rauhallisessa paikassa kirjoittaessasi on helpompi keskittyä. Et yhtä helposti antaudu impulsseille, jotka heti ongelman kohdatessasi vievät sinut esimerkiksi lukemaan polttavan tärkeitä uutisia Facebookista.

3) Tarinan työstäminen ei rajoitu siihen aikaan, kun olet konkreettisesti työn ääressä. Voit kehitellä tarinaasi yhtä hyvin kävelyllä tai influenssarokotetta jonottaessasi.

4) Tarinaa voi esitellä suullisesti muille. Esitellessäsi ideaa ja tarinan peruspalikoita muille tarina kehittyy ja näet, onko siinä tarttumapintaa.

Pitchaa gradusi tarinaa ohjaajallesi. Pitchaa sitä ystävillesi. Testaa, uskovatko he tarinaasi. Onko tarinasi gradun arvoinen?

Kuva: koka sexton (Flickr)

Mielestäni yksi tärkeimpiä asioita gradun tai muunlaisen opinnäytteen kirjoittamisessa on koko projektin jakaminen pienemmiksi, viikon ja päivän kokoisiksi tehtäviksi ja toisaalta työviikkojen ja -päivien mielekäs suunnittelu.

Olen esitellyt Gradutakuu-kirjassa erilaisia apuvälineitä työskentelyn suunnitteluun, esimerkiksi työpäivien jakamisen fokuspäiviin, puskuripäiviin ja vapaapäiviin. Toinen, mielestäni myös erittäin hyvä työskentelytapa on suunnitella etukäteen tuleva viikko ja työpäivä jossain määrin valmiiksi.

Voit esimerkiksi suunnitella työviikon aina ensimmäiseksi maanantaina ja kunkin työpäivän aina jokaisen päivän aluksi. Omasta mielestäni vielä toimivampi tapa on kuitenkin suunnitella tuleva työviikko sunnuntai-iltana ja kukin työpäivä edellisenä iltana. Kokeile itse, kumpi vaihtoehto sopii sinulle paremmin.

Miten nuo päivät sitten suunnitellaan? Esittelen kaksi käsitettä, jotka ovat viime aikoina auttaneet ainakin minua. Ne ovat Big Rock ja MIT. Voit keksiä niille suomenkielisetkin vastineet, mutta itse pidän englanninkielisistä nimityksistä.

Big Rock on tulevan viikon ensisijainen tavoitteesi. Jotain konkreettista, jonka aiot saada viikon aikana valmiiksi. Se voi olla tilanteesta riippuen melkein mitä tahansa: keskeisen lähteen lukeminen, tutkimussuunnitelma, ensimmäinen tutkimushaastattelu, viisi sivua alustavaa gradutekstiä tai jotain ihan muuta. Koeta kuitenkin mitoittaa Big Rock oikein: sen tulee olla jotain sellaista, jonka pystyt viikossa mukavasti tekemään ja joka niin vie koko projektiasi hyvin eteenpäin.

On tärkeää, että Big Rock on konkreettinen tavoite, jotain sellaista, jonka toteutumista pystyt arvioimaan yksinkertaisella kyllä–ei-kysymyksellä. Joskus voi olla tarpeen määritellä useampi Big Rock, mutta yksi, selkeä tavoite voi helpottaa keskittymistä.

MIT on puolestaan yhden työpäivän tärkein tehtäväsi. MIT on lyhenne sanoista Most Important Task. Niitä kannattaa olla 1–3.

MIT on jotain sellaista, joka puolestaan vie sinua hieman lähemmäksi Big Rockin toteutumista. Taas kerran pyri konkreettisuuteen: yksi sivu tekstiä, 20 sivua kirjaa luettuna tai jotain vastaavaa. Kirjoita MIT:t ylös paperille tai muistikirjaan. Kun tehtävä on valmis, voit vetää sen muistilistasta yli ja tehdä jotain muuta.

Mikäli mahdollista, yritä tehdä kunkin päivän MIT:t ensimmäiseksi aamulla. Loppupäivä jää näin vapaaksi muille asioille.

Voit työpäivää suunnitellessasi tehdä myös listan muista tärkeistä asioista, joita tulee hoitaa: lähettää se yksi sähköposti tai varata kirjastosta tietty kirja. Voit tehdä nämä pienemmät tehtävät sen jälkeen, kun MIT:t on tehty. Pidä listasi kuitenkin yksinkertaisena äläkä kasaa itsellesi liikaa tehtäviä millekään päivälle. Pääasiallinen tehtäväsi on nyt keskittyä opinnäytteesi saamiseen valmiiksi.

Suunnitelmat ovat suunnitelmia, eivätkä ne aina tietenkään toteudu täydellisesti. Joskus saat tehtyä vain yhden kolmesta MIT:stä, ja joskus viikon suunnitelmat menevät vaikkapa sairastumisen takia kokonaan uusiksi. Koeta pitää päivien suunnitteleminen sopivan rentona ja joustavana, jotta siitä ei tule taas uusi ahdistuksen kohde. Viikon kuluttua voit arvioida onnistumistasi ja tehdä seuraavan viikon suunnitelmat taas toimivammiksi.

Oikein käytettyinä Big Rock ja MIT voivat auttaa tuomaan konkretiaa epämääräiseltä tuntuvaan graduprojektiin.

Kuva: laffy4k (Flickr)

Näin syksyn ja uuden lukuvuoden aluksi on hyödyllistä käyttää hieman aikaa omien tavoitteiden pohtimiseen.

Elämää voi toki elää ilman tavoitteitakin: mennä aamuisin sinne, minne on luvannut mennä (töihin, kouluun tai muualle), katsoa mitä elämä tuo vastaan. Itse uskon kuitenkin, että omien tavoitteiden säännöllinen miettiminen tekee elämästä sisällökkäämpää. Tavoitteiden avulla voit tehdä elämästäsi sellaisen kuin haluat, sen sijaan, että koko ajan vain reagoisit vastaan tuleviin asioihin.

Seuraavassa on viisi askelta, jotka auttavat sinua hahmottamaan tavoitteitasi paremmin:

1) Tee aivoriihi
Aloita yksinkertaisesti tekemällä lista kaikista asioista, joita haluaisit saavuttaa. Älä pohdi asioiden mielekkyyttä, kirjaa ylös kaikki mieleen tuleva. Kaikkea ei tarvitse edes oikeasti tehdä!

2) Mikä asia muuttaa tänä vuonna kaikkein eniten elämääni?
Tarkastele tekemääsi listaa ja mieti, mikä siinä olevista asioista muuttaisi elämääsi eniten seuraavan vuoden kuluessa. Jotain sellaista, jota todella haluat ja joka todella vaikuttaa elämääsi. Älä hätäile tämän askeleen kanssa. Mieti, mikä olisi todella merkityksellinen tavoite. Sellainen, jonka eteen olet myös valmis työskentelemään.

3) Mitä voin tehdä tässä kuussa tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Jos tavoitteesi on iso, on hyvin tärkeää jakaa se pienempiin tehtäviin. Mieti, mikä voisi olla tämän kuukauden osatavoite. Jokin askel, joka vie sinut lähemmäs päätavoitteesi saavuttamista.

4) Mitä voin tehdä tänään tuon tavoitteen saavuttamiseksi?
Joka päivä voit tehdä jotain pientä ja konkreettista, joka edistää tavoitteesi saavuttamista. Mitä se voisi olla tänään? Jaa tavoitteesi yksittäisiksi tehtäviksi, joiden toteuttaminen ei ole liian vaikeaa. Älä aseta liian kunnianhimoisia päivätavoitteita. Tee jotain pientä ja merkityksellistä.

5) Pidä tavoitteesi koko ajan mielessäsi
Muotoile tavoitteesi muutaman sanan iskulauseeksi tai mantraksi, jota voit toistaa mielessäsi. Teippaa jääkaapin oveen kuva, joka muistuttaa sinua positiivisella tavalla tavoitteestasi. Palauta tämän vuoden tavoitteesi säännöllisesti mieleen. Kun teet valintoja, mieti, edistävätkö ne todella tavoitettasi. Sitä, joka todella muuttaa elämäsi tänä vuonna.

Kaikki edellä olevat askeleet ovat tärkeitä, mutta ehkäpä tärkeintä on miettiä, mikä on se yksi, suuri tavoite tälle vuodelle. Haluamme monia asioita, mutta asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen auttaa meitä todella saavuttamaan haluamiamme asioita.

Tämä on gradun kirjoittamista käsittelevä blogi, joten ehkä ajattelet, että mielestäni tavoitteesi pitää olla gradun valmistuminen. En ajattele lainkaan niin. Tavoitteesi tulee olla jotain sellaista, jota haluat. Voi tietysti olla, että gradusi jollain tavalla liittyy suureen tavoitteeseesi. Yhden tavoitteen miettiminen johtaa usein oivallukseen, että erilaiset tavoitteet liittyvätkin toisiinsa.

Ehkä haluat lisää rahaa, ja gradun tekeminen on yksi asia, joka voi auttaa sinua siinä. Ehkä haluat perustaa oman yrityksen, ja gradu vain ikävällä tavalla roikkuu häiritsemässä tuota todellista tavoitettasi.

Mielestäni on erittäin hyödyllistä pohtia yhtä, keskeistä, suurta, tärkeää tavoitetta tälle vuodelle. Jos sinulla on kuitenkin ehdottomasti monta tärkeää tavoitetta, noudata seuraavia ohjeita:

1) Tee yksi tavoite kerrallaan
Keskity ensin siihen kaikkein tärkeimpään ja palaa muihin esimerkiksi parin kuukauden kuluttua.

2) Tee useampaa asiaa, mutta pidä muut tavoitteet niin yksinkertaisina kuin mahdollista
Mieti, miten voisit karsia muista tavoitteistasi tai yksinkertaistaa niitä

Mieti tänään, minkälaisen haluaisit elämäsi olevan vuoden kuluttua!

Hyviä ohjeita tavoitteiden määrittämiseen ja elämän yksinkertaistamiseen löydät Zen Habits -blogista.

Kuva: Marco Arment (Flickr)

Olen molemmissa kirjoissani kirjoittanut suunnittelun tärkeydestä kirjoittamisessa. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että suunnitteluun käytetty aika lisää itse kirjoittamisen tuotteliaisuutta. Suunnittelusta voi joskus tulla sijaistoiminto itse tekemiselle, ja joskus onkin tarpeen vain heittäytyä kirjoittamaan, vaikkei vielä kokonaisuutta hahmottaisikaan. Silti yleensä suunnitteluun käytetty aika palkitaan kirjoittamisen aikana. Kuten vanha sanontakin kuuluu: ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Gradun tai jonkin muun laajahkon kirjoitustyön kohdalla suunnittelu voi kohdistua periaatteessa kahteen asiaan 1) sisältöön sekä 2) itse prosessiin ja ajankäyttöön. Voit siis suunnitella, mitä teet ja miten teet. Suunnittelua voi tehdä monilla tavoilla: listaamalla mieleen tulevia ajatuksia paperille, tekemällä miellekartan eli mind mapin tai vaikkapa hahmottelemalla kokonaisaikataulua kalenterin avulla.

Viime aikoina olen itse ollut innostunut David Allenin kirjasta Getting Things Done: The Art of Stress-Free Productivity. Allenin mallia kutsutaan myös lyhenteella GTD. Se sisältää erittäin hyviä ohjeita erilaisten projektien suunnitteluun ja hallintaan. Olen soveltanut tuota mallia onnistuneesti hyvin monenlaisiin asioihin ja uskon, että se soveltuu mainiosti myös gradun suunnitteluun.

Esittelen seuraavassa tuon mallin lyhyesti. Allenin kirja on myös suomennettu, mutta itse olen lukenut vain englanninkielistä versiota. Niinpä artikkelissa käyttämäni termitkin ovat omia käännöksiäni.

Allenin mukaan ihmiset käyvät jotain asiaa suunnitellessaan luonnollisesti läpi seuraavat vaiheet, seuraavassa järjestyksessä:

1) Tarkoituksen määritteleminen
2) Periaatteiden ja reunaehtojen määritteleminen
3) Lopputuloksen hahmotteleminen
4) Ideointi
5) Organisointi
6) Seuraava tehtävä

Allen kutsuu tätä mallia ”luonnolliseksi suunnittelumalliksi”, sillä näin toimimme usein spontaanisti. Ongelmia seuraa kuitenkin, että yleensä jotain vaikeaa tai monimutkaista asiaa suunnitellessamme emme etene tässä järjestyksessä. Saatamme esimerkiksi käyttää paljon aikaa sen miettimiseen, mitä tekisimme seuraavaksi, mutta emme sen sijaan juurikaan mieti, miksi jotain asiaa teemme tai minkälaisen haluaisimme lopputuloksen olevan. Erityisen tärkeää mallin käyttäminen on silloin, jos projektimme on monimutkainen (esimerkiksi gradu) tai siihen liittyy muita ihmisiä (kuten esimerkiksi graduun).

Kokeilepa siis suunnitella omaa graduasi tämän mallin avulla:

1) Tarkoituksen määritteleminen
Mieti ensin, miksi tätä asiaa ollaan tekemässä? Mitä sillä tavoitellaan? Toisin sanoen, minkä takia sinä olet gradua tekemässä? Mitä sillä tavoittelet?

2) Periaatteiden ja reunaehtojen määritteleminen
Seuraavaksi määrittelet yleiset periaatteet ja reunaehdot, jotka täytyy huomioida: Mitä on tärkeä muistaa? Minkälaisia välttämättömiä tai väistämättömiä asioita on otettava huomioon?

Tällaisia voivat olla esimerkiksi ”Minun on pakko työskennellä gradun tekemisen ohessa”, ”Aikaa pitää jäädä myös harrastuksille”, ”En haluaisi gradunteon venyvän kesän yli” tai ”Haluan tehdä työni hyvin.” Nämä periaatteet saattavat liittyä arvoihisi, joita haluat noudattaa, tai sitten kyseessä ovat välttämättömät käytännön asiat.

3) Lopputuloksen hahmotteleminen
Tässä vaiheessa mietit, minkälainen lopputulos saavuttaisi tarkoituksen? Minkälainen on haluamasi gradu? Miten prosessin pitäisi edetä, jotta gradu saavuttaa tavoitteesi ja huomio edellä määrittelemäsi reunaehdot? Yritä itse hahmotella haluamasi lopputulos.

4) Ideointi
Millä kaikilla eri tavoilla asian voisi toteuttaa? Mitä kaikkea mahdollista tulee mieleen?

Tämä vaihe on siis aivoriihi, jossa kirjaat kaikki mieleesi tulevat ajatukset mieleen. Tässä vaiheessa ideoita ei arvioida tai arvoteta vaan tärkeintä on kirjata kaikki ajatukset ylös. Voit yksinkertaisesti listata asiat ylös tai tehdä mind mapin. Voit myös tehdä vaiheen yhdessä jonkun toisen kanssa.

5) Organisointi
Mitkä ideat ovat hyviä ja toteuttamiskelpoisia? Mikä on tärkeintä? Missä järjestyksessä asiat tehdään?
Tässä vaiheessa siis järjestelet edellisen askeleen ideat. Valitset keskeiset ja parhaat ideat sekä järjestelet ne esimerkiksi toteuttamis- ja tärkeysjärjestykseen tai teemoittain.

6) Mitä seuraavaksi?
Mitä tehdään seuraavaksi? Kuka sen tekee? Milloin?

Kuten Allen sanoo, emme oikeastaan pysty ”tekemään” projekteja, pystymme tekemään vain projektiin liittyviä yksittäisiä asioita. Siksi on tärkeää, että pystyt määrittämään konkreettisia tehtäviä, joita ryhdyt seuraavaksi tekemään. Toisaalta tärkeää on myös palata edellä oleviin askeliin aina, kun kokonaiskuva graduprojektista alkaa hämärtyä.

Minusta Allenin malli on erittäin hyvä, ja se on auttanut minua hahmottamaan paremmin omaa väitöskirjaani ja monenlaisia muitakin projekteja. Suosittelenkin sitä vilpittömästi. Ota niskalenkki gradustasi GTD:n avulla!

Tilaa Allenin kirja Bookplus.fi:stä

Tilaa Allenin kirja Book Depositorystä

Tilaa Allenin kirja Amazon.com:ista