Gradutakuu Cosmopolitanissa

Tiesitkö, että Cosmo-tyttökin lukee Gradutakuuta? Cosmopolitan-lehden verkkoversiosta löytyi mainio tiivistys Gradutakuu-kirjan keskeisistä teeseistä. Kurkkaapa täältä. Itse lehdestä en ole juttua jostain syystä bongannut… Onko joku muu?

Lisäys: Cosmopolitanin maaliskuun numerosta löytyykin koko sivun juttu otsikolla Iso G valmiiksi. Kiitos altzylle vinkistä!

Ja toinenkin lisäys: Sain lehden nyt itsekin käsiini. Ihan näyttävä, joskin sisällöltään käytännössä identtinen tuon verkkoversiossa olevan kanssa. Pelkästään tuon takia ei ehkä kannatta lehteä ostaa. Muuten tietysti ilman muuta!

Tweet This Post Post to Facebook

Miksi gradun tekeminen on niin vaikeaa?

Gradun tai jonkin muun opinnäytteen kirjoittaminen on periaatteessa niin kovin yksinkertaista: lue vähän lähteitä, tee hieman tutkimusta, kirjoita kasa tekstiä, kysy ohjaajalta että kelpaako ja jätä gradu, kun hän sanoo että joo. Kyllähän se työtä vaatii, mutta ei sen pitäisi mitenkään ylimaallisen vaikeaa olla. Silti monien graduntekijöiden kokemukset ovat toisenlaisia.

Tässä muutama ajatus siitä, miksi gradun kirjoittaminen on vaikeaa:

1) Gradun tekeminen on oppineisuuden osoittamista, ei heikkouden
Opinnäytteen tekemisessä ja opiskelussa yleensäkin on kyse pätevöitymisestä ja myös oppineisuuden osoittamisesta. Tällainen tilanne ei ole erityisen helppo silloin, kun kohtaakin vaikeuksia tai ei osaa jotain. Ei ole helppoa sanoa, ettei osaa tai ymmärrä, jos tarkoituksena on osoittaa, että osaa ja ymmärtää.

2) Gradu on arvostelun alaista toimintaa
Gradu on opintosuoritus, joka todellakin arvostellaan. Arvosanakäytännöt ja arvioinnin kulttuurit toki vaihtelevat paljon eri oppilaitoksissa. Joka tapauksessa gradun osalta tulet todennäköisesti kuulemaan, oliko se hyvä vai ei.

3) Gradu on kummallinen tekstilaji
Niin, sitä se on. Katso täältä, millä tavoin.

4) Kriittisyys on tärkeää mutta kohdistuu usein tekijään itseensä
Kriittinen ajattelu ja kriittisyys ovat tärkeä osa opinnäytteen tekemistä ja opiskelua. Joskus tuntuu, että yliopistomaailmaan hakeutuu myös paljon ihmisiä, jotka ovat erityisen kriittisiä, usein erityisesti itseään kohtaan. Kriittisyydessä ja itsekritiikissäkään ei sinällään ole mitään pahaa, monella tavalla ne ovat tarpeellisiakin.

Silloin kun kriittisyys kohdistuu sinuun itseesi ja on liiallista, seuraa kuitenkin ongelmia. Tällöin vaikkapa ohjaajan hyväntahtoiset kehitysehdotukset näyttävät silmissäsi vain osoitukselta omasta huonoudestasi. Samoin prosessin aikana väistämättä eteen tulevat haasteet johtuvat silmissäsi juuri sinusta.

5) Gradusuoritus henkilöityy
Teemme gradun tietyssä yhteisössä, tietyssä yhteiskunnallisessa tilanteessa. Niin kovin moni asia vaikuttaa siihen, miten graduprosessisi etenee tai miten hyvä gradustasi tulee. Myös monen muun ihmisen panos tai tekemät ratkaisut vaikuttavat sinun graduusi. Silti gradun kanteen tulee sinun nimesi.

6) Graduprojekti on ääretön
Ehkäpä tehokkain tapa saada jotain aikaiseksi on deadline. Gradussa deadlinet harvoin ovat todellisia. Onkin sinusta itsestäsi kiinni, milloin gradu valmistuu. Samoin on oikeastaan aivan oma valintasi, millainen gradustasi tulee. Tämä sarjakuva käsittelee väitöskirjan kirjoittamista, mutta siinä esitelty kaava soveltuu täydellisesti myös gradun kirjoittamiseen:

prosessin kesto = joustavuus / motivaatio

Hyvin motivoitunut graduntekijä saa gradunsa valmiiksi, vaikka projekti on hyvin joustava. Motivaation lähestyessä nollaa prosessin kesto taas lähestyy ääretöntä.

Tweet This Post Post to Facebook

Pomodoro-tekniikalla tehokkuutta ja ajanhallintaa

Opinnäytteen tekijälle suuria ongelmia tuottavat usein isojen työtehtävien jakaminen pienempiin osiin sekä pitkien työpäivien hahmottomuus. Opin tällä viikolla uuden hauskan tekniikan, joka auttaa näihin molempiin, Pomodoro-tekniikan.

Pomodoro tarkoittaa italiaksi tomaattia. Nimi tulee tomaatin näköisestä munakellosta, jonka kaikki ovat varmasti joskus nähneet. Tekniikasta löytyy paljon yksityiskohtaista tietoa täältä, mutta periaatteessa idea on hyvin yksinkertainen:

1) Valitse tehtävä
2) Säädä ajastimeen 25 minuuttia
3) Työskentele keskeytyksettä, kunnes ajastin soi
4) Kirjaa lyhyesti ylös, mitä teit
5) Pidä viiden minuutin tauko
6) Neljän tomaatin jälkeen pidä pidempi tauko (15-30 minuuttia)

Tekniikka toimii, koska 25 minuuttia on sen verran lyhyt aika, että siinä tulee itse asiassa kiire. Lisäksi on houkuttelevampaa ajatella “Teen vielä yhden tomaatin” kuin esimerkiksi “Teen vielä tunnin töitä.” Viiden minuutin tauko on myös sen verran lyhyt, että sen aikana ei ehdi harhautua kovin kauas.

Voit käyttää ajan ottamiseen ihan oikeaa munakelloa tai vaikkapa kännykän ajastinta. Toimiva, erityisesti Pomodoro-tekniikkaa varten suunniteltu ajastin löytyy kuitenkin täältä. Se myös pitää automaattisesti lokia siitä, mitä olet tehnyt.

Kokeilepa tomaattia ja kerro, auttaako se sinua!

Tweet This Post Post to Facebook

Vastoinkäymisiä

Minulle kävi viime viikolla kunnon tapaturma, kun liukastuin jalkäkäytävällä ja mursin jalkani. Aluksi murtuma vaikutti pieneltä, mutta nyt näyttääkin, että mahdollisesti jotain muutakin on rikki. Tässä vaiheessa on siis epäselvää, miten kauan toipuminen kestää.

Kipsi jalassa ei varsinaisesti estä tietokoneen ääressä istumista. Kaikkeen muuhun menee nyt kuitenkin paljon enemmän aikaa. Voi siis olla, että kirjoitan blogiin ja vastailen viesteihin hieman epäsäännöllisemmin. Lukekaa siis sillä aikaa arkistosta vanhoja artikkeleita ja rohkaiskaa toisianne saamaan ne gradut valmiiksi!

Tweet This Post Post to Facebook

Pari ajatusta pohdittavaksi

Osallistuin viime viikolla jatko-opiskelijoille tarkoitettuun seminaariin, jossa pohdittiin rahoituksen hakemista ja väitöskirjan tekemisen problematiikkaa yleisemminkin. Seminaari oli monella tavalla hyödyllinen, mutta ehkäpä vahvimmin mieleeni jäi kaksi opintopsykologi Annamari Heikkilän esittelemää ajatusta tai oikeastaan eräänlaista iskulausetta.

Niistä ensimmäinen kuuluu näin:

Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikomuksilla.

Tämän sananparren voi ymmärtää ehkä useammallakin tavalla, mutta perusajatuksena lienee kuitenkin se, että hyvistä aikomuksista huolimatta saatamme saada aikaiseksi jotain vähemmän hyvää. Opinnäytteen tekemiseen sovellettuna tämä tarkoittaa lähinnä sitä, että pelkkä aikomus ei riitä. Tarvitaan lisäksi konkreettinen suunnitelma sekä tuon suunnitelman toteutus.

Olen saanut kokea tämän hyvin konkreettisesti oman väitöskirjani kohdalla viime aikoina. Tein nimittäin kesäloman jälkeen päätöksen, että kirjoitan väitöskirjani puuttuvat artikkelit valmiiksi tämän lukuvuoden aikana. Menin jopa paljastamaan tämän päätöksen julkisesti minusta tehdyssä haastattelussa.

Nyt tämän talven ajan olen kamppaillut aika lailla tämän päätöksen kanssa. Yksi artikkeleista on tuottanut paljon vaivaa, ja lisäksi aikaani vievät aina kovin monet muutkin projektit. Näin hyvä aikomukseni tai oikeastaan sen heikko toteutuminen onkin alkanut aiheuttaa jo syyllisyyttä ja kääntynyt siis itseään vastaan.

Ongelmani on siinä, että tuo sinänsä hyvä aikomus ei ole konkretisoitunut kunnon suunnitelmaksi eikä myöskään riittävän säännölliseksi työskentelyksi.

Tavallaan tämä kokemus on tuonut kaksi opetusta:

1) Aikomus on konkretisoitava realistiseksi suunnitelmaksi, joka ulottuu kuukausi- ja viikkotasolle
2) Omia aikomuksia ei kannata käyttää itseään vastaan

Tästä päästäänkiin toiseen seminaarista vahvasti mieleeni jääneeseen sanontaan:

Kun tuntuu vaikealta – olet oppimassa jotain uutta!

Silloin kun jokin asia tuntuu ylipääsemättömän vaikealta, on tietysti vaikea ajatella positiivisesti. Meitä yksinkertaisesti ahdistaa, ja haluaisimme tuon ahdistuksen vain loppuvan.

Jälkeenpäin on usein helppo kuitenkin nähdä, että juuri vaikeuksien voittaminen on usein niitä kaikkein merkityksellisimpiä kokemuksiamme. Jos vain suinkin pystyt, koeta siis muistaa, että vaikeudet ovat todennäköisesti merkki siitä, että olet oppimassa jotain arvokasta. Arvostat sitä myöhemmin.

Koeta myös hetken aikaa kestää vaikeaa tilannetta ja ahdistusta, ilman, että haluat sen heti poistuvan. Mieti, mitä tämä ahdistus kertoo sinulle. Mitä sinun tulisi huomata? Mitä sinun tulisi juuri nyt tehdä ratkaistaksesi ongelma? Mitä sinä voit oppia itsestäsi ja työsi alla olevasta projektista? Ahdistus on aina merkki jostain. Mistä?

Tweet This Post Post to Facebook

Next Page »