Posiitivisen ajattelun kääntöpuoli

by on joulukuu 3, 2014
in Motivaatio

Kuva: Glen Scott (Flickr)

Kuva: Glen Scott (Flickr)

Positiivista ajattelua pidetään yleensä hyvänä asiana, ja toiset ihmiset vannovat sen nimiin aika fanaattisestikin. Minäkin noin lähtökohtaisesti ajattelen, että positiivinen, halutun tavoitteen saavuttamiseen optimistisesti suhtautuva ajattelu on parempi asia kuin esimerkiksi se, että keskittyy aina epäonnistumisen mahdollisuuteen.

New York Timesissa ilmestyi kuitenkin lokakuun lopussa artikkeli, joka terveellä tavalla kyseenalaisti positiivisen ajattelun hyötyjä. Artikkelin kirjoittaja, psykologi Gabriele Oettingen on tutkinut positiivista ajattelua ja tavoitteiden saavuttamista yli kahdenkymmenen vuoden ajan. NYT:n artikkeli sisältää kiitettävästi viittauksia alkuperäisiin tutkimusartikkeleihin, mutta Oettingen on kirjoittanut aiheesta myös yleistajuisen kirjan ja muita lyhyitä artikkeleita, esimerkiksi Harvard Business Review -lehteen.

Oettingenin ja hänen tutkimusryhmänsä tutkimukset osoittavat, että positiivisen ajattelun vaikutukset ovat todella todennettavissa: halutun tavoitteen kuvitteleminen jo toteutuneeksi rauhoittaa ihmistä ja alentaa esimerkiksi tämän verenpainetta. Tämä on sinällään hyvä asia. Ongelma on kuitenkin siinä, että samalla kun positiivinen ajattelu vähentää ahdistustamme, se myös vähentää haluamme työskennellä tuon tavoitteen saavuttamiseksi. Positiivinen ajattelu siis tavallaan huijaa meitä ajattelemaan, että olemme jo saavuttaneet tavoitteemme ja että meidän ei oikeastaan tarvitse enää ponnistella.

Oettingen on tutkinut asiaa eri maissa, lapsilla ja aikuisilla sekä myös erilaisilla tavoitteilla opiskeluun liittyvistä tavoitteista laihduttamiseen ja treffiseuran saamiseen. Tulokset ovat kaikissa konteksteissa samansuuntaiset: positiivinen ajattelu todellisuudessa häiritsee tavoitteiden saavuttamista.

Lohdullista kuitenkin on, että Oettingenin tutkimusryhmällä on tarjota vaihtoehto. He kutsuvat vaihtoehtoa mentaaliseksi kontrastoinniksi. Sen ajatus on, että keskitymme ensin muutaman minuutin ajan haluamaamme realistiseen tavoitteeseen. Kuvittelemme, miltä tuntuu, kun tuo tavoite on toteutunut. Tämän jälkeen vaihdammekin fokusta ja keskitymme muutaman minuutin ajan kaikkiin niihin esteisiin, jotka estävät meitä saavuttamasta tuota tavoitetta.

Mentaalisesta kontrastoinnista on kehitetty myös hieman virtaviivaisempi malli, joka kulkee nimellä WOOP. Nimitys tulee sanoista Wish (‘toive’), Objective (‘lopputulos’), Obstacle (‘este’) ja Plan (‘suunnitelma’). Sen tueksi on kehitelty jopa kaksi mobiilisovellusta, toinen opiskelukäyttöön ja toinen yritysmaailmaan. Sinällään idea on kyllä niin yksinkertainen, että sen voi ottaa käyttöön ilman sovellustakin.

Ei siis ole syytä luopua positiivisesta ajattelusta. Jos kuitenkin haluaa saavuttaa myös tuloksia, positiiviset ajatukset pitää yhdistää realistiseen kuvaan todellisuudesta ja tiellä olevista esteistä.

Lisäys: Nyyti ry:ssä työskentelevä psykologi Elina Marttinen on kirjoittanut aiheesta hyvän kirjoituksen. Voit lukea sen täältä.

Kommentit

Yksi vastaus to “Posiitivisen ajattelun kääntöpuoli”
  1. Arttu sanoo:

    Hyvä pointti tuo mentaalinen kontrastointi, idea on erittäin kirkas. Sitäkin luin taannoin, että ihmiset helposti ajattelevat vain jonkun asian myönteisiä puolia, mutta ovat täysin sokeita haitallisille. Ihmisillä on kovin valikoiva näkökyky, joten on hyvä tietoisesti miettiä asiaa kaikilta kanteilta.

Kommentoi

css.php