Artikkelin Gradun ja väitöskirjan erot kommentit

Kirjoittaja: Kimmo

Kimmo — Tue, 23 Nov 2010 16:30:45 +0000

Kiitos kommentista, Ilona! Tuohan on tavallaan aika takaperoista: graduntekijältä odotetaan melkeinpä enemmän itsenäisyyttä kuin väitöskirjan tekijältä. Todennäköisestyi tämä kertoo jotain näiden tutkintojen tuomasta “hyödystä” laitokselle.

Kirjoittaja: Ilona

Ilona — Mon, 22 Nov 2010 13:01:53 +0000

Tämä liittyy enemmän Englannissa kuin Suomessa opiskeluun, mutta laitanpa silti kommentin gradun ja väitöskirjan eroista. Ainakin omalla laitoksellani huomasin, että gradun ohjaamiseen ei oikeastaan panostettu yhtä paljon kuin väitöskirjan ohjaamiseen. Gradun kanssa ikään kuin oletetaan, että jos huomaa olevansa jumissa, voi mennä juttelemaan ohjaajan kanssa. Väitöskirjan ohjaus on taas paljon säädellympi prosessi: ensimmäisenä vuonna on pakko tavata kolmen kuukauden välein (suositus on jopa kolmen viikon välein) ja edistymistä on raportoitava yliopiston sähköiseen seurantajärjestelmään. Lisäksi yliopistoilla on paljon pakollisia tutkimuskäytäntöihin liittyviä kursseja, joista jatko-opiskelijoiden on kerättävä tietty määrä pisteitä. Tietysti jatko-opiskelu on maisterin tutkinnon suorittamista vapaampaa, mutta pidän sitä toisaalta hyvänäkin asiana, että esimerkiksi hyvää suhdetta ohjaajaan ja akateemiseen yhteisöön korostetaan. Silloin on mahdollista saada enemmän palautetta ja tukea väitöskirjan tekoonkin.

Kirjoittaja: Kimmo

Kimmo — Fri, 19 Nov 2010 11:33:30 +0000

Hyvä huomio, Marja! Tässä on ikään kuin eri suuntiin vetäviä voimia. Tavallaan olisi järkevää nostaa kanditutkinnon arvoa ja luoda sille hieman samanlainen asema kuin monissa maissa on. Tähän kai tuon välitutkinnon muuttaminen pakolliseksi pyrkikin. Toisaalta taas trendi on kohti yhä korkeampaa koulutustasoa, ja alemman tutkinnon suorittaneilla on tarve suorittaa korkeampi tutkinto, jotta saisivat pätevyyden useampaan työhön.

Ehkä gradun tekemisen näkökulmasta ongelmallista monille on kuitenkin tuon maisterintutkinnon ja erityisesti gradun tutkimuksellinen fokus. Kyllähän maisteriohjelmat voisivat olla selkeästi ammatillisia. Miten on lastentarhanopettajien kohdalla? Onko ylempään korkeakoulutukintoon sisältyvä lopputyö käytännössä tieteellinen tutkimus?

Kirjoittaja: Marja

Marja — Thu, 18 Nov 2010 12:11:12 +0000

Olen seurannut yliopistolla myös aloja, joissa tehdään pääosin kandidaatintutkinto. Opiskelijathan muutamilla aloilla otetaan alkuun kandidaatintutkintoa suorittamaan (esim. lastentarhanopettajan koulutus). Selvästi on kuitenkin näkynyt, että vuosien mittaan yhä suurempi osa opiskelijoista on kiinnostunut syventävistä opinnoista ja laajemmista työmahdollisuuksista, jotka ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen mahdollistaa. Näillä aloilla siis tutkinnon taso on pikemminkin nousemassa. Tähän asti Suomessa yleisestikin koulutuksen taso on jatkuvasti noussut. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen joillakin aloilla ylemmän amk-tutkinnot ovat todella suosittuja.

Kirjoittaja: Kimmo

Kimmo — Wed, 17 Nov 2010 14:12:02 +0000

Itse asiassa minullakin on ollut aina sellainen tunne, että proseminaari ja kandidaatintutkielma ovat monesti sellainen osa tutkintoa, jossa opintopisteiden määrä ei vastaa tehtyä työtä. Suomen kielessä määrät ovat 4 + 6 op.

Voi tietysti ajatella, että kanditutkielmaan panostaminen palkitaan graduvaiheen helpottumisella. Jos kandi olisi sitten ensisijainen tutkielma, tämä argumentti ei oikein toimi enää.