DarkRoom – keskity kirjoittamiseen

Työpaikallani Helsingin yliopistossa siirryttiin tänä kesänä viimein käyttämään Microsoft Officen versiota 2007. Muutos oli minun näkökulmastani suuri, sillä käytän Officen eri ohjelmia varsin paljon.

Suurimmaksi osaksi uusi versio on ollut aikamoinen järkytys. Eriyisesti uusi Word, joka varmastikin on monien kirjoittajien perustyökalu, aiheuttaa minulle aikamoista ahdistusta.

Uudessa Wordissä on ensinnäkin valtava määrä grafiikkaa ja kuvia valikkoriveillä. Kuvat vaihtuvat aina uutta valikkoa avatessa ja aiheuttavat ainakin minulle melkein migreenin. En ainakaan vielä ole keksinyt, miten ohjelman ulkoasua pystyisi muokkaamaan sellaiseksi kuin haluaisin.

Vanhan Wordin logiikka on myös muokattu kokonaan uusiksi. Erilaiset komennot löytyvät kokonaan uusista paikoista, ja vanhat pikanäppäinkomennot, joita olen käyttänyt aika paljon, on suurelta osin muutettu erilaisiksi.

Voisin tietysti mennä Word- tai Office-koulutukseen (onneksi työnantajani tarjoaa sellaisia). Ehkä oppisin käyttämään uutta Officea juuri parahiksi, kun yliopisto siirtyy Office 2010:een. Päätin kuitenkin, etten edes halua. Haluan itse asiassa yksinkertaisemman vaihtoehdon. Onneksi tällainen yksinkertainen tekstinkäsittelyohjelma on olemassa: DarkRoom.

DarkRoom on oikeastaan vain tekstieditori, sillä tekstiä ei varsinaisesti voi edes muotoilla. DarkRoomin esikuva on Macille kehitetty WriteRoom. Ohjelmien perusperiaatteet ovat käytännössä samat.

DarkRoomilla ei voi oikeastaan tehdä muuta kuin kirjoittaa tekstiä, kopioida ja liittää tekstikatkelmia sekä tallentaa tiedoston. Se on mahtavan yksinkertaista!

Toinen loistava piirre DarkRoomissa on, että sen saa halutessaan peittämään koko ruudun. Et siis näe ruudullasi mitään muuta kuin tekstin, jota kirjoitat: ei ilmoituksia sähköpostin saapumisesta, ei nettiselainta eikä niitä outoja kuvia Windowsin oikeassa alareunassa, niitä, joiden merkitys ei oikeastaan koskaan ole avautunut.

Myös ohjelman ulkoasu on rauhoittava. Ruudulla ei siis todellakaan ole muuta kuin kirjoittamasi teksti. Oletuksena värimaailma on kuin suoraan Matrixistä eli vihreää tekstiä mustalla taustalla. Värit voi kyllä muokata haluamakseen. Minusta sininen teksti mustalla pohjalla on tällä hetkellä kaikkein mieluisin.

Eihän DarkRoom Wordiä tai jotain muuta tekstinkäsittelyohjelmaa täysin korvaa, lähinnä siksi, ettei tekstin muokkaaminen todellakaan ole mahdollista. Tällä hetkellä käytän kuitenkin Wordiä kuin taitto-ohjelmaa: muokkaan valmiin tekstin ulkoasun haluamakseni. Siinä ei muutama vilkkuva kuvavalikko haittaa.

Kokeilepa, auttaisiko DarkRoom keskittymään gradun kirjoittamiseen!

[Opin muuten lopulta myös, miten Office 2007:n ulkoasua ja työkaluriviä muokataan. Ohjeet siihen löytyvät tästä uudemmasta artikkelista.]

Verkkomateriaaleja graduntekijöille

Internetistä löytyy graduntekijällekin jonkin verran hyödyllistä materiaalia. En tosin sanoisi, että hyödyllisiä nettisivuja löytyy kuitenkaan paljon. Tämä blogi syntyi osittain siitä havainnosta, että verkossa on varsin vähän ainakaan aktiivisesti päivitettyä materiaalia.

Eri oppilaitosten julkaisemia graduoppaita toki löytyy sekä html- että pdf-muotoisina. Niiden lukeminen verkosta voi tosin olla hieman raskasta. En ole itse verkossa olevia graduoppaita lukenut, joten en osaa niistä mitään suositella. Löydät niitä kuitenkin helposti Googlen avulla.

Jonkin verran olen löytänyt myös gradun tekemistä käsitteleviä blogeja. Useimmat, joihin olen törmännyt, seuraavat kuitenkin aika samankaltaista käsikirjoitusta: kirjoittaja kertoo parin viikon ajan, kuinka hän ei tänäänkään ole tehnyt gradua, ja sitten blogin kirjoittaminen on loppunut.

Tähän olen koonnut muutamia hyödyllisiä sivustoja. Lisäksi olen laittanut linkit muutamaan kiinnostavaan gradun tekemistä käsittelevään keskusteluun ja blogiin.

Kerro, mitkä nettisivut sinusta ovat olleet hyödyllisiä tai innostavia gradua kirjoittaessasi. Voit lisätä omat vinkkisi kommentteihin.

Hyödyllisiä sivustoja

Kirjoittajan ABC-kortti
Oulun, Tampereen, Turun ja Joensuun yliopistojen yhteistyössä kehittämä sivusto. Mielestäni erityisen hyödyllinen on kielenhuoltoa käsittelevä osio.

Kielijelppi
Helsingin yliopistossa kehitetty akateemisen viestinnän itseopiskeluopas. Kirjoitusviestinnän osio sisältää muun muassa lähdeviitteiden käytön perusperiaatteet.

Kielitoimisto
Suomen kielen huollon virallinen auktoriteetti. Sivustolta löytyy ohjeita ja suosituksia sekä esimerkiksi pilkkutesti. Testaa, osaatko pilkkusäännöt!

Keskusteluja
Suomi24:n Lopputyö ja gradu -keskustelupalsta
Suhteellisen aktiivinen keskustelupalsta. Kaikki viestit eivät aina ole asiallisia, mutta myös hyviä vinkkejä löytyy.

Pro Gradut 07-08
Pro Gradut – syksy 08
Plazan graduketjuja parilta edelliseltä vuodelta. Näistä keskusteluista näyttävät hyötyneen monet. Tämän vuoden ketjua ei ole vielä aloitettu.

Blogeja
Tässä pari gradun kirjoittamista käsittelevää blogia, joiden lopputulos on ainakin sikäli hyvä, että gradu on valmistunut:
Lordin gradublogi
Blogi + Gradu = Valmistuminen?

Ja varoitukseksi vielä jokunen blogi, joissa ainakin blogin pitäminen on loppunut. Toivottavasti gradut sen sijaan ovat valmistuneet. Blogin pitäminen ei siis automaattisesti johda gradun valmistumiseen…
milliinin pieni gradublogi
Elinan gradublogi
yksitoista: gradublogi

Oletko sinä löytänyt hyödyllistä verkkomateriaalia? Kerro siitä kommenteissa.

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin toinen osa. Löydät artikkelin ensimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Tämä kahden artikkelin sarja tarkastelee gradun kirjoittamista kirjoittamisen kuuden osa-alueen näkökulmasta. Tavoitteena on hahmottaa, mitä kaikkea gradun kirjoittamiseen liittyy. Kirjoittamisen kuusi osa-aluetta ovat:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin näistä kolmea ensimmäistä, ja tässä osassa käydään läpi kolme jälkimmäistä.

4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
Aina kun kirjoitamme jotain yksittäistä tekstiä, kirjoitamme aina samalla jonkin tietyn tekstilajin edustajaa. Oli kyseessä sitten työhakemus, sähköposti, tekstiviesti, Facebookin statuspäivitys, runo, romaani, ylioppilasaine, opiskeluessee tai sitten gradu, tiedämme, että tekstin pitää olla tietyn tyyppinen. Sille on erilaisia vaatimuksia, ja sen tulee jollain tavalla muistuttaa muita saman tekstilajin edustajia. Opimme kirjoittamaan erilaisia tekstejä paljolti tarkkailemalla muita saman tekstilajin edustajia, mutta saatamme saada myös ohjausta ja opastusta joihinkin tärkeisiin tesktilajeihin.

Gradun kohdalla kirjoittaminen tekstilajin tuottamisena tarkoittaa ensinnäkin sitä, että gradulla on tietynlaisia muodollisia vaatimuksia, jotka meidän täytyy selvittää. Gradussa pitää olla suurin piirtein tietty määrä sivuja, siinä tulee olla kansilehti, tiivistelmä, sisällysluettelo ja lähdeluettelo. Siinä tulee olla tietynlainen rakenne, ja lukujen ja alalukujen otsikoinninkin pitää olla tietynlainen. Voi jopa olla, että marginaalien leveys on määrätty.

Graduntekijänä sinun täytyy siis selvittää, minkälainen tekstilaji gradu oikein onkaan. Tämän voi tehdä periaatteessa kolmella tavalla: lukemalla ja selailemalla valmiita graduja, lukemalla oppaita tai kysymällä joltain toiselta. Voi olla, että kannattaa tehdä kaikkea kolmea.

Opinnäytteet ovat siitä kummallisia tekstilajeja, että niitä kirjoittaessamme olemme aina aloittelijoita. Opinnäyte on hyvin tärkeä teksti, mutta sellainen tehdään yleensä vain kerran. Aloittaessamme emme oikein tiedä, minkälainen teksti meidän pitäisi kirjoittaa.

Tekstilaji sekä sen piirteet ja vaatimukset ovat läsnä gradun kirjoittamisessa monella muullakin tavalla kuin sivumäärälle tai marginaaleille asetettuina vaatimuksina. Gradu on tieteellinen teksti, ja siltä vaaditaan hieman samanlaista tyyliä ja retoriikkaa kuin muiltakin tieteellisiltä teksteiltä. Myös tämä asia voi hämmennystä ja epävarmuutta. Joskus graduntekijät ajattelevat esimerkiksi, että gradussa ei saa käyttää minä-sanaa. Tekstin pitäisi olla jotenkin persoonattomampaa. No, jos ohjaajasi ei halua graduusi minä-sanoja, jätä ne pois. Itse en olisi niin ehdoton.

On kuitenkin selvää, että gradussa vaadittu tyyli ja argumentointi ei ole aivan samanlaista kuin monissa muissa tekstilajeissa. Samoin gradussa ja muissa tieteellisissä teksteissä on erityiset konventiot esimerkiksi siihen, miten liität oman tekstisi muihin teksteihin, esimerkiksi lähdekirjallisuuteen. Sinun täytyy siis ehdottomasti miettiä gradultasi vaadittua tyyliä, katsoa muista teksteistä mallia ja kysyä ohjeita.

5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
Kirjoittaminen mielletään usein helposti yksinäiseksi puurtamiseksi, ja yleensä siihen tietysti sisältyykin vaiheita, jolloin istut yksin tietokoneen ääressä tuottamassa tekstiä. Tämä on kuitenkin vain kirjoittamisen yksi puoli. Gradun kirjoittaminen on myös sosiaalista toimintaa, monella eri tavalla samanaikaisesti.

Ensinnäkin gradun kirjoittamiseen liittyy erilaisia sosiaalisia tavoitteita. Kirjoitamme opinnäytteen saadaksemme tutkinnon ja esimerkiksi muuttaaksemme asemaamme työnhaussa. Gradun tekemiseen liittyy siis erilaisia sosiaalisia odotuksia ja latauksia.

Toisaalta emme kirjoita gradua tyhjiössä vaan tietyssä yhteisössä: omalle laitoksellemme, omassa yliopistossamme tai korkeakoulussamme ja myös oman alamme kansallisessa tai jopa kansainvälisessä yhteisössä. Näissä yhteisöissä on omanlaisia tapoja ja gradulle asetettuja odotuksia. Vaikka yksittäisellä gradulla ei välttämättä ole paljon lukijoita, on niitä aina kuitenkin jokunen. Kirjoitamme graduamme siis konkreettisesti myös tietyille ihmisille.

Lopulta gradun kirjoittamiseen sisältyy myös erilaisia kasvokkaisia vuorovaikutustilanteita, tapaamisia toisten ihmisten kanssa. Ainakin käymme tapaamassa ohjaajaamme sekä osallistumme mahdolliseen graduseminaariin. Näissä tilanteissa toimiminen vaatii myös tietynlaisia sosiaalisia taitoja. Nekään eivät ole itsestään selviä, sillä emme välttämättä ole vastaavanlaisissa tilanteissa koskaan aiemmin olleet.

6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa
Kuudes ja viimeinen kirjoittamisen osa-alue on kirjoittamisen sosiopoliittisuus. Sen lisäksi, että kirjoittaminen on toimintaa yhteisössä, ihmisten kanssa, tuossa yhteisössä on olemassa erilaisia valtarakenteita, jotka vaikuttavat kirjoittamiseen. Tämä voi kuulostaa monimutkaiselta asialta muttei sitä todellisuudessa ole.

Ensinnäkin tämä tarkoittaa sitä, että sinä ja ohjaajasi ette ole tasa-arvoisia. Ohjaaja pystyy päättämään gradusi hyväksymisestä ja arvosanasta, ja hän pystyy myös vaikuttamaan opintoihisi muilla tavoin. Voit esimerkiksi tehdä gradussasi vaikka minkälaisia ratkaisuja halusi mukaan, mutta ohjaaja viime kädessä päättää, ovatko ne hyväksyttäviä.

Ohjaaja on tässä asetelmassa instituution edustaja. Hänen velvollisuutenaankin on valvoa, että gradusi täyttää ne vaatimukset, jotka yhteisö sille asettaa. Viime kädessä yhteisö päättää oletko sinä ja gradusi yhteisön myöntämän tutkinnon ja arvonimen arvoisia. Vaikka tämä valta-asetelma ei johtaisikaan väärinkäytöksiin, on selvää, että se vaikuttaa kirjoittamiseen monella tavalla. Et voi graduntekijänä toimia täysin niin kuin haluat vaan sinun on luovittava omien halujesi sekä ohjaajan ja yhteisön vaatimusten välissä.

Se, että sinuun graduntekijänä kohdistuu valtaa, ei kuitenkaan tarkoita, ettei sinulla itselläsi olisi valtaa. Jokaisella kirjoittajalla on. Myös tämän asian kanssa on tultava sinuiksi. Sinä päätät, minkälaisista asioista kirjoitat ja miten niistä kirjoitat. Tämä valta tuo myös sinulle vastuuta: Seisotko kirjoittamasi takana? Onko kirjoittamasi parhaan tietosi valossa totta? Ja vaikka valtarakennelmat sinuun graduntekijänä vaikuttavatkin, voit myös tuohon valtarakennelmaan itse vaikuttaa.

Myös tämä kirjoittamisen osa-alue on hyvin haastava. On ensinnäkin havaittava, mitä erilaisia valtarakennelmia on läsnä ja miten ne sinuun vaikuttavat. Tämän jälkeen on osattava toimia järkevästi.

Lopuksi
Esittelin eräällä gradun kirjoittamisen kurssilla tässä artikkelissa käsittelemiäni ajatuksia. Lopuksi kysyin kurssilaisilta, miltä tämä heistä vaikuttaa. Erään opiskelijan vastaus tuli nopeasti: ”Ahdistavalta!”

Edellä esittelemäni luettelo on kieltämättä hyvin pitkä. Gradun kirjoittajan on hallittava valtava määrä asioita. Tässäkin tapauksessa tieto voi aluksi lisätä tuskaa. Toisaalta ajattelen kyllä, että näiden kaikkien gradun kirjoittamisen osa-alueiden hahmottaminen on loppujen lopuksi helpottavaa. Alueita ja vaatimuksia on toki monta, mutta silti niitä on vain rajallinen määrä. Lisäksi osassa olet jo valmiiksi hyvä, eikä kaikessa edes koskaan tarvitse olla hyvä. Gradun kirjoittaminen on mahdollista, vaikka kaikki edellä mainittu ei loistavasti sujuisikaan. Aina voit myös pyytää apua ja neuvoja.

Gradun kirjoittamisen jakaminen tällä tavoin eri osa-alueisiin saattaa auttaa myös hahmottamaan erilaisia ongelmia paremmin. Jos gradun tekeminen ei suju, voit edellä esitellyn jaottelun avulla pohtia, mihin ongelmat liittyvät. Ehkäpä sinulla on vaikeuksia hallita prosessia: et ehkä saa itseäsi työskentelemään sujuvasti tai ehkäpä et edes hahmota, mitä kaikkea sinun pitäisi tehdä. Vastaavasti ongelma voi liittyä luovuuteen: istut joka päivä tietokoneen ääressä mutta et saa mitään aikaiseksi. Tai sitten ongelmasi saattavat liittyä kirjoittamisen sosiaaliseen puoleen: et ehkä uskalla hakea ohjausta tai et osaa tehdä sitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos pystyt pilkkomaan ongelmaa tällä tavoin, voi olla paljon helpompi etsiä sille ratkaisua. Gradun kirjoittaminen ei enää ole epämääräinen möykky, joka ei vaan suju. Ymmärrät, että jotkin tietyt asiat siinä eivät suju, ja niihinkin on mahdollista etsiä ratkaisuja.

Tämä artikkeli on eräänlaista gradun kirjoittamisen taustateoriaa. Sen tavoitteena on auttaa paremmin hahmottamaan, mitä gradun kirjoittaminen oikein on. Toivon, että tekstini herättää ajatuksia ja antaa myös työkaluja gradusi työstämiseen. Kuulisin mielelläni aiheesta myös kommentteja: Mikä jäi epäselväksi? Mistä tuntui olevan hyötyä? Mistä olet eri mieltä?

Seuraavaksi voit lukea esimerkiksi nämä artikkelit:
Gradun aloittaminen
Gradun suunnitteleminen

Gradun kirjoittamisen osa-alueet 1

Englantilainen kirjoittamisen tutkija Roz Ivanič on hahmotellut erilaisia kirjoittamiskäsityksiä tai kirjoittamisen osa-alueita. Ivaničin mukaan ihmisten käsitykset kirjoittamisesta voidaan palauttaa seuraavaan kuuteen ajatukseen:

1) Kirjoittaminen on taitoa
2) Kirjoittaminen on luovuutta
3) Kirjoittaminen on prosessi
4) Kirjoittaminen on tekstilajin tuottamista
5) Kirjoittaminen on sosiaalista toimintaa
6) Kirjoittaminen on sosiopoliittista toimintaa

Jotkut ajattelevat kirjoittamisen olevan ensisijaisesti luovaa työtä, toiset taas pitävät kirjoittamisessa tärkeimpänä esimerkiksi kielitaitoa ja kieliopin hallintaa. Todellisuudessa kirjoittaminen on kuitenkin aina samanaikaisesti kaikkea edellä mainittua. Joskus painottuu jokin tietty osa-alue, joskus taas jokin toinen.

Olen esitellyt näitä kirjoittamiskäsityksiä varsin laajasti kirjassani Kokonaisvaltainen kirjoittaminen, joskin hyvin yleisellä tasolla. Tässä artikkelissa tarkoitukseni on hahmotella, mitä nämä tarkoittavat gradun kirjoittamisen näkökulmasta.

1) Kirjoittaminen on taitoa
Minkälaisia ”taitoja” gradun tekemiseen vaaditaan? Gradun kirjoittamisen, kuten kaiken muunkin kirjoittamisen, taustalla on kielitaito. Kaikilla suomalaisen koulun käyneillä on peruskielitaito, joka riittää myös gradun kirjoittamiseen. Jos kirjoittaa graduaan vieraalla kielellä, kielitaito ja kieliopin hallinta voivat aiheuttaa haasteita, mutta useimmille graduntekijöille itse kielitaito ei ole kynnyskysymys gradun kirjoittamisessa.

Kielitaitoa sivuaa kuitenkin myös toinen taito, nimittäin oikeakielisyyteen ja oikeinkirjoitukseen liittyvät taidot. Tämä osa-alue aiheuttaa ahdistusta monille graduntekijöille. Viimeistään gradua tehdessä saattaa tulla selväksi, että suomen kielen pilkkusäännöt ovatkin jääneet hieman epäselviksi. Joskus seminaarissa saatu palaute saattaa myös keskittyä tähän kirjoittamisen osa-alueeseen, sillä sääntöihin ja konventioihin liittyviä asioita on turvallista kommentoida.

Gradun kirjoittamisen erityistaitoja ovat puolestaan tietyt tieteellisen kirjoittamisen konventiot, erityisesti lähdeviitteiden merkintä ja ylipäätään viittaamisen periaatteet. Niissä on omanlaiset sääntönsä, jotka on gradua tehdessä osattava. Periaatteessa säännöt ovat yksiselitteisiä ja ne joko osaa tai sitten ei. Tämä ei tietysti välttämättä tarkoita, että säännöt olisivat ihan yksinkertaisia tai aina edes loogisia.

Edellä mainittujen taitojen lisäksi gradun kirjoittamiseen vaaditaan jonkin verran myös tekstinkäsittelytaitoja. Elämän tekee paljon helpommaksi, jos osaa esimerkiksi laatia graduunsa automaattisen sisällysluettelon tai käyttää tekstinkäsittelyohjelman tyylejä ja muotoiluja. Nämä ovat nykyaikaiseen kirjoittamiseen liittyviä teknisiä taitoja, jotka eivät kuitenkaan välttämättä ole kaikille itsestään selviä.

Gradun tekemisessä vaaditaan tietenkin myös erilaisia tutkimuksen tekemiseen liittyviä taitoja, olipa kyseessä sitten haastattelujen tekeminen, aineiston litteroiminen ja analysoiminen tai vaikkapa työskentely laboratoriossa. Nämä taidot ovat hyvin ala- ja tutkimusmenetelmäkohtaisia, mutta luonnollisesti nämäkin taidot on jostain omaksuttava.

2) Kirjoittaminen on luovuutta
Kirjoittamisen taitoon liittyy helposti monenlaisia paineita: joko osaat tai sitten et. Luovuuteen sen sijaan yhdistämme helpommin positiivisia mielikuvia. Silti kovin moni ei kuitenkaan heti yhdistä gradun tekemistä ja luovuutta toisiinsa. Joskus voi tuntua, että ne ovat suorastaan toistensa vastakohtia. Tämä on kuitenkin harhaa. Luovuus on osa kaikkea kirjoittamista, myös gradun kirjoittamista. Tavoitteena on saada aikaiseksi jotain sellaista, jota aiemmin ei ollut olemassa, toisin sanoen luoda uutta.

Luovuus korostuu erityisesti graduprosessin alkuvaiheessa, kun gradulle täytyy keksiä aihe. Luovuutta tarvitaan myös itse gradun sisällön ideoinnissa ja suunnittelussa. Myös tämä kirjoittamisen osa-alue, uuden luominen voi tuottaa toisille paljon ahdistusta, mutta oman luovuuden ruokkimiseen ja käyttöön on monenlaisia apuvälineitä. Tällaisia ovat esimerkiksi miellekartan eli mind mapin tekeminen ja erilaiset vapaan kirjoittamisen tekniikat.

Lopulta varsin paljon luovuutta ja rohkeuttakin vaatii se, että tuottaa graduun omaa kontribuutiota, omalla äänellä. Gradussa pitäisi sanoa jotain sellaista, mitä ei ole aiemmin sanottu, tai ainakin siinä pitäisi sanoa jotain jollain uudella tavalla. Tämä voi monesta tuntua valtavalta haasteelta.

3) Kirjoittaminen on prosessi
Gradun tekeminen on aina myös prosessi. Se voi olla pitkä tai lyhyt prosessi, se voi olla helppo tai vaivalloinen prosessi. Joka tapauksessa se on kirjoitusprosessi, joka on todennäköisesti ajallisesti pidempi kuin mikään aiemmin tekemäsi.

Prosessin hallintaan kuuluu ensinnäkin se, että hahmottaa, minkälaisista vaiheista gradun kirjoittaminen koostuu sekä miten nuo vaiheet liittyvät toisiinsa. Gradun tekemisessä myös limittyvät monenlaiset prosessit toisiinsa. Esimerkiksi kirjoitusprosessi ja tutkimusprosessi liittyvät toisiinsa mutta ovat myös osittain erillisiä. Käyt gradunteon aikana läpi myös jonkinlaisen psykologisen tai emotionaalisen prosessin. Gradusi valmistuttua et ole enää sama ihminen kuin sitä aloittaessasi. Lisäksi graduprosessisi sivuaa muita ihmisiä, esimerkiksi ohjaajaasi tai perheenjäseniäsi, ja myös esimerkiksi vuoden kestävä graduseminaari on oma prosessinsa.

Kaikki tämä vaatii jonkinlaisia projektinhallinnan taitoja: suunnittelua, aikatauluttamista ja seurantaa sekä lisäksi välillä myös raakaa työtä. Voit siis joutua opettelemaan tehokkaampia työskentelytapoja: miten saat itsesi aamuisin sängystä tietokoneen ääreen tai miten voit lukea nopeasti ja tehokkaasti. Tämä kaikki voi olla haastavaa, etenkin jos et ole joutunut näitä asioita aiemmin kovin paljon miettimään. Lisäksi gradun tekemisessä erityisen haastavaa on se, että olet siitä paljolti yksin vastuussa. Kukaan ei tule sinua valitettavasti koneen äärelle komentamaan.

Edellä esitelty luettelo gradun kirjoittamisen osa-alueista voi alkaa tuntua jo loputtomalta. Todellisuudessa olemme päässeet vasta kutakuinkin puoliväliin. Loppujen gradun kirjoittamisen osa-alueiden käsittely jatkuukin artikkelin toisessa osassa.

Tämä on gradun kirjoittamisen osa-alueita käsittelevän artikkelin ensimmäinen osa. Löydät artikkelin jälkimmäisen osan täältä: Gradun kirjoittamisen osa-alueet 2

GTD – toimiva malli gradun suunnitteluun

Olen molemmissa kirjoissani kirjoittanut suunnittelun tärkeydestä kirjoittamisessa. Tutkimuksissa on nimittäin havaittu, että suunnitteluun käytetty aika lisää itse kirjoittamisen tuotteliaisuutta. Suunnittelusta voi joskus tulla sijaistoiminto itse tekemiselle, ja joskus onkin tarpeen vain heittäytyä kirjoittamaan, vaikkei vielä kokonaisuutta hahmottaisikaan. Silti yleensä suunnitteluun käytetty aika palkitaan kirjoittamisen aikana. Kuten vanha sanontakin kuuluu: ”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

Gradun tai jonkin muun laajahkon kirjoitustyön kohdalla suunnittelu voi kohdistua periaatteessa kahteen asiaan 1) sisältöön sekä 2) itse prosessiin ja ajankäyttöön. Voit siis suunnitella, mitä teet ja miten teet. Suunnittelua voi tehdä monilla tavoilla: listaamalla mieleen tulevia ajatuksia paperille, tekemällä miellekartan eli mind mapin tai vaikkapa hahmottelemalla kokonaisaikataulua kalenterin avulla.

Viime aikoina olen itse ollut innostunut David Allenin kirjasta Getting Things Done: The Art of Stress-Free Productivity. Allenin mallia kutsutaan myös lyhenteella GTD. Se sisältää erittäin hyviä ohjeita erilaisten projektien suunnitteluun ja hallintaan. Olen soveltanut tuota mallia onnistuneesti hyvin monenlaisiin asioihin ja uskon, että se soveltuu mainiosti myös gradun suunnitteluun.

Esittelen seuraavassa tuon mallin lyhyesti. Allenin kirja on myös suomennettu, mutta itse olen lukenut vain englanninkielistä versiota. Niinpä artikkelissa käyttämäni termitkin ovat omia käännöksiäni.

Allenin mukaan ihmiset käyvät jotain asiaa suunnitellessaan luonnollisesti läpi seuraavat vaiheet, seuraavassa järjestyksessä:

1) Tarkoituksen määritteleminen
2) Periaatteiden ja reunaehtojen määritteleminen
3) Lopputuloksen hahmotteleminen
4) Ideointi
5) Organisointi
6) Seuraava tehtävä

Allen kutsuu tätä mallia ”luonnolliseksi suunnittelumalliksi”, sillä näin toimimme usein spontaanisti. Ongelmia seuraa kuitenkin, että yleensä jotain vaikeaa tai monimutkaista asiaa suunnitellessamme emme etene tässä järjestyksessä. Saatamme esimerkiksi käyttää paljon aikaa sen miettimiseen, mitä tekisimme seuraavaksi, mutta emme sen sijaan juurikaan mieti, miksi jotain asiaa teemme tai minkälaisen haluaisimme lopputuloksen olevan. Erityisen tärkeää mallin käyttäminen on silloin, jos projektimme on monimutkainen (esimerkiksi gradu) tai siihen liittyy muita ihmisiä (kuten esimerkiksi graduun).

Kokeilepa siis suunnitella omaa graduasi tämän mallin avulla:

1) Tarkoituksen määritteleminen
Mieti ensin, miksi tätä asiaa ollaan tekemässä? Mitä sillä tavoitellaan? Toisin sanoen, minkä takia sinä olet gradua tekemässä? Mitä sillä tavoittelet?

2) Periaatteiden ja reunaehtojen määritteleminen
Seuraavaksi määrittelet yleiset periaatteet ja reunaehdot, jotka täytyy huomioida: Mitä on tärkeä muistaa? Minkälaisia välttämättömiä tai väistämättömiä asioita on otettava huomioon?

Tällaisia voivat olla esimerkiksi ”Minun on pakko työskennellä gradun tekemisen ohessa”, ”Aikaa pitää jäädä myös harrastuksille”, ”En haluaisi gradunteon venyvän kesän yli” tai ”Haluan tehdä työni hyvin.” Nämä periaatteet saattavat liittyä arvoihisi, joita haluat noudattaa, tai sitten kyseessä ovat välttämättömät käytännön asiat.

3) Lopputuloksen hahmotteleminen
Tässä vaiheessa mietit, minkälainen lopputulos saavuttaisi tarkoituksen? Minkälainen on haluamasi gradu? Miten prosessin pitäisi edetä, jotta gradu saavuttaa tavoitteesi ja huomio edellä määrittelemäsi reunaehdot? Yritä itse hahmotella haluamasi lopputulos.

4) Ideointi
Millä kaikilla eri tavoilla asian voisi toteuttaa? Mitä kaikkea mahdollista tulee mieleen?

Tämä vaihe on siis aivoriihi, jossa kirjaat kaikki mieleesi tulevat ajatukset mieleen. Tässä vaiheessa ideoita ei arvioida tai arvoteta vaan tärkeintä on kirjata kaikki ajatukset ylös. Voit yksinkertaisesti listata asiat ylös tai tehdä mind mapin. Voit myös tehdä vaiheen yhdessä jonkun toisen kanssa.

5) Organisointi
Mitkä ideat ovat hyviä ja toteuttamiskelpoisia? Mikä on tärkeintä? Missä järjestyksessä asiat tehdään?
Tässä vaiheessa siis järjestelet edellisen askeleen ideat. Valitset keskeiset ja parhaat ideat sekä järjestelet ne esimerkiksi toteuttamis- ja tärkeysjärjestykseen tai teemoittain.

6) Mitä seuraavaksi?
Mitä tehdään seuraavaksi? Kuka sen tekee? Milloin?

Kuten Allen sanoo, emme oikeastaan pysty ”tekemään” projekteja, pystymme tekemään vain projektiin liittyviä yksittäisiä asioita. Siksi on tärkeää, että pystyt määrittämään konkreettisia tehtäviä, joita ryhdyt seuraavaksi tekemään. Toisaalta tärkeää on myös palata edellä oleviin askeliin aina, kun kokonaiskuva graduprojektista alkaa hämärtyä.

Minusta Allenin malli on erittäin hyvä, ja se on auttanut minua hahmottamaan paremmin omaa väitöskirjaani ja monenlaisia muitakin projekteja. Suosittelenkin sitä vilpittömästi. Ota niskalenkki gradustasi GTD:n avulla!

---

Tilaa Allenin kirja Bookplus.fi:stä

Tilaa Allenin kirja Book Depositorystä

Tilaa Allenin kirja Amazon.com:ista

« Edellinen sivu — Seuraava sivu »